Sillanpää - Rakkaudella merkitty mies

Ylppärit syksyn osalta ohi! Aamulla kärvistelin vielä ranskan kokeessa ja kirjoitin mielestäni erittäin hauskan pikku kirjeen kuvitteelliselle ranskalaiselle naapurilleni :D Tuloksia odotellessa...

Tänään sain vihdoinkin aikaiseksi ladata Spotify premiumin. Se on ollut suunnitelmissa jo pitkään. Ensi töikseni etsin Sillanpään uuden levyn Rakkaudella merkitty mies ja kuuntelin sen läpi. Ei voi kyllä muuta sanoa kuin että TÄYTTÄ KULTAA alusta loppuun asti.

Tanssii kuin John Travolta on ihan mielettömän hyvä! Olen sitä kuunnellut jo ennen kuin levy edes ilmestyi. Malagaan ja Liekeissä ovat vanhoja tuttuja, ihan mahtavia fiilisbiisejä joista tulee niin kesä mieleen :) Levyn nimikkobiisi Rakkaudella merkitty mies on ihan JÄÄTÄVÄ. Kuulin sen ensimmäistä kertaa viime jouluna Hartwallilla ja rakastuin siihen ihan täydellisesti. Nyt kuulin sen sitten ensimmäistä kertaa sen jälkeen ja ymmärrän täysin miksi rakastuin :D Niin hyvä!

Mitä tulee hitaampiin biiseihin, nekin ovat todella laadukkaita. Sinä ansaitset kultaa on aivan ihana, siinä on tosi nätit sanat ja muutenkin ihana tunnelma.  Alku taas oli ihan omaa luokkaansa, rakastan sitä pianosäestystä! Tausta on jotenkin kauniin pelkistetty, mielestäni siinä on juuri sopivasti ja Sillanpään hieno ääni pääsee oikeuksiinsa. Ikuisesti on ihana, se voisi olla tosi kiva musiikintulkintakappale!

Levyllä oli yksi kappale, jota kuunnellessani en voinut kuin tuijottaa tietokonetta suu auki, ja selässä juoksi kylmiä väreitä. Muuri. Kuunnelkaa ihmeessä. Siinä biisissä on vain jotain ihan maagista. Lyön vaikka vetoa, että viimeistään C-osan kohdalla kaikilla menee iho kananlihalle ;)

Nyt on taas hirveä hinku Sillanpään keikalle! Hänellä ei nyt vain taida olla oikein tanssikeikkoja ennen joulua...

Kapakanmäki 26.9.2014

Oi. Parhaat tanssit ikinä! Olipa muuten ihan huippua päästä taas tanssimaan. Suuntana minulla ja Ellillä oli tosiaan Kapakanmäen päättäjäiset, bändeinä Sinitaivas ja Pekkaniskan pojat.

Kapakanmäki on ihana paikka, sitten kun muutaman ensimmäisen biisin jälkeen tottuu huippuliukkaaseen lattiaan. Päättäjäisten kunniaksi tuolla oli eilen myös huippuhieno ilotulitus. Ihmisiä oli ihan älyttömästi ja välillä melkein tuli epätoivo kun yritti puikkelehtia siellä kaikkien joukossa, mutta loppuillasta tuli lisää tilaa ja mahtui tanssimaan oikein mainiosti.

Sinitaivas oli niin hyvä! Uusia biisejä oli otettu ohjelmistoon ja kuulin Manzanillankin ensimmäistä kertaa uudella kokoonpanolla. Onneksi tässä lähiaikoina tulee olemaan tosi paljon Sinitaivaan keikkoja :) Pekkaniskan pojat oli myös hyvä, heillä on tosi hauskaa perinteistä tanssimusiikkia. Suosittelen muuten kuuntelemaan heidän biisinsä Törmäsin enkeliin, ihan huippu bugg-biisi! Siitä plussaa molemmille bändeille, että polkkaa, jenkkaa ja masurkkaa pääsi tanssimaan paljon!

Yksi asia, mikä minua Kapiksella häiritsi, oli naisten rivi, varsinkin naisten hauilla. Onko täysin pakollista vetää se rivi puoleen väliin lavaa, niin että kaikenlainen hakutoiminta on täysin mahdotonta? Mielestäni olisi fiksua muodostaa se rivi ensin, ja sitten lähteä rauhassa hakemaan seuraavaa tanssittajaa. Mutta kai sitä sitten pelätään että jäädään ilman miestä jos ei juosta jo vastaan ennen kuin mies on edellistäkään palauttanut! Pidemmän naistenhaun piileskelin suosiolla kahvilan puolella.

En ole nyt viime aikoina tottunut valvomiseen, joten tanssien jälkeen olin ihan todella väsynyt. Kotimatkan uinailin tyytyväisenä takapenkillä, ja kotiin päästyämme oli ihanaa repiä piilarit silmistä ja kaatua sänkyyn. Tietäen, että viikon päästä uudestaan! <3 

Historian yo selätetty ja sitten tanssahtelemaan!

Siellähän ne Kapiksen valot jo näkyy... :)

Siellä oli joku tuommoinen bändikin paikalla. Oli muuten aikas hyvä!

Löysin kiven!

Arkistojen kätköistä: V2 13.3.2014

Valtatie 2 on ehdottomasti yksi parhaita talvipaikkoja mitä tiedän. Sinne on päästävä tänä talvena ainakin kerran! Ja siellähän on tammikuussa TanssiStarttikin, että varmaan viimeistään silloin suuntaan sinne :) Ajattelin kirjoitella arkistojen kätköistä -postauksen sieltä, tämän vuoden maaliskuulta.

"Oooooh <3 Mulla oli ihan maailman parhain tanssi-ilta eilen! Tiedän, että sanon tän aina, mutta nyt tarkotan sitä ihan oikeasti :) Oli ihan hirveen hauskaa ja huippua ja ihanaa ja parasta <3"

"Ja odotukset oli ihan pilvissä asti, koska esiintyjinähän oli Sinitaivas ja Neljänsuora."

"Tanssillisesti ilta oli varmaan mun elämän onnistuneimpia. V2:lla on ihan huiput miehet."

"Musiikki oli ihan huikeeta, niinkuin tietysti odotinkin (en osannut vielä maaliskuussa kirjoittaa niin kuin erikseen...). Sinitaivaalla oli ihan huikeat setit, ne soitti myös Vastasyntyneet, kun erikseen toivottiin. Ja Neljänsuoraa en ollut nähnyt pitkään aikaan, joten oli hauskaa nähdä ne. Ihan huippuvedot oli niilläkin! Ihanan vauhdikkaita biisejä."

"Voi että, mä RAKASTAN tanssia <3"

V2 on sen verran kaukana, ettei sinne kauhean usein viitsi lähteä. Olin siellä ensimmäisen kerran tämän vuoden TanssiStartissa, ja rakastuin siihen ihan heti! Minusta lava on tosi hieno, mukavan kokoinen ja hauskoilla liikennekylteillä varustettu :) Ja kaikkein suurin syy rakastaa kyseistä paikkaa on tietysti Olvin sitruunalimu, johon tutustuin ensimmäistä kertaa juuri siellä. Suosittelen! Viime kerralla tosin lattia oli vähän huonossa kunnossa, siellä oli vettä ja hiekkaa ja saumat tuntuivat ikävästi jaloissa.

Maaliskuussa lavalla olivat Neljänsuora ja Sinitaivas - näiden kahden bändin yhteistanssit ovat ihan mahtavia! Muistan, etten olisi millään halunnut lähteä noista tansseista kotiin. Oli niin hauskaa, pääsi niin hyvin tanssimaan ja tanssittajat olivat ihan hirveän mukavia :) 

Ensi viikonloppuna saatte sitten vähän tuoreempia tanssiraportteja, kun suuntaan (vihdoinkin) tanssimaan. Ensin pitää kuitenkin kärvistellä filosofian kokeessa ja historian yo-kokeessa, joten palaankin tästä kirjojen ääreen... :D

Jive

Jive. Yksi ehdottomista suosikeistani. Tutustuin siihen ensimmäistä kertaa pari vuotta sitten yksilölattaritunneilla. Meillä oli tosi hieno koreografia eräässä esityksessä. Siinä oli aluksi cha cha -osio (biisinä La última noche) ja sitten hauska jive -osio biisiin Hit the road Jack. Oli kyllä ihan uskomattoman hauskaa! Parin kanssa taisin tanssia jiveä ensimmäistä kertaa noin vuosi sitten. Se on laji, jonka oppimisesta minulla ei ole mitään muistikuvaa, se vain pikkuhiljaa tuli kuvioihin :D Elli taisi opettaa minulle perusaskeleet.

Miksi jive sitten on ihan parasta? Koska minä rakastan sitä energialatausta! Siinä pääsee ihan täysillä tanssimaan. Tekniikka jivessä on mielestäni aika vaikeaa, enkä varmaan ikinä opi tanssimaan sitä niin että polvet olisivat oikeassa paikassa oikeaan aikaan (vaikka muuan tanssinopettaja kerran sanoikin, että lattaritekniikkani on harvinaisen oikeaoppista, mistä lie sen keksinyt xD). Mutta väliäkös tuolla, tärkeintä on hauskuus :) 

Jivemusiikki on ihan oma lukunsa. Se on ihan huippua! Tämän voi päätellä jo siitä, että tämän lyhyehkön tekstin kirjoittaminen on kestänyt tosi kauan - syynä vain ja ainoastaan se että näitä biisejä on välillä fiilisteltävä ja noustava tanssahtelemaan! Osa seuraavista biiseistä on tuttuja jo sieltä parin vuoden takaisilta lattaritunneilta, ja ne ovat edelleen tosi hyviä. Ei näihin vaan kyllästy!


Hit the road, Jack
Runaround sue Tämä on ihan selkeä jivelemppari! Miten näin hyvä biisi voi edes olla olemassa? Vaikka minulla olisi miten huono päivä tahansa, tämä biisi pistää aina hymyilemään - eikä tätä voi kuunnella paikallaan (tälläkin hetkellä jalat vispaavat tuossa pöydän alla kuin viimeistä päivää)! Rakastan noita breikkikohtia! Mitä kaikkea hauskaa niihin voisikaan tanssiessa keksiä... ;)
Alesha Dixon - The boy does nothing
Christina Aguilera - Candyman
Hafanana Tämä on ihan huippu! Kesän suosikkibiisejä, tämän tahtiin on mm. pesty kirkon lattiat muutaman kerran :D Eikö Myrskytuulikin tätä soita? Ainakin minulla on sellainen mielikuva... Saa korjata, jos olen väärässä!
Darling - Letkiss
The Clan - Jack is back
Lou Bega - Mambo no 5
Little Richard - Tutti frutti

Jos teillä on takataskussa jotain jivehelmiä niin saa ehdottomasti vinkata! Tämä tyttö lähtee nyt lenkille (voitte vain arvata mitä biisejä soittimesta kuuluu lenkin ajan...), erittäin mukavaa alkanutta viikkoa kaikille tanssi-ihmisille, ei-tanssiville ihmisille sekä tasapuolisuuden vuoksi myös tanssiville ei-ihmisille! :)

Arkistojen kätköistä: Salsabileet @ Barcelona 30.1.2014

Inspiraatio tähän postaukseen tuli Katerinan blogista, kun hän kertoili päässeensä Wienissä ollessaan tanssimaan (täällä!). Kiitokset siis sinnepäin ;)

Tämän vuoden alussa olimme Ellin kanssa Barcelonassa. Minä olen aina salaisesti haaveillut, että pääsisin joihinkin oikeisiin salsabileisiin (tai muihin lattaribileisiin) näkemään millaista se meininki oikeasti on :) Niinpä siis päätimme että nyt kun kerta ollaan Espanjaan päästy, niin pakkohan sitä on salsaamaankin päästä! Huom, postauksen kuvat ovat kyseiseltä Barcelonan reissulta, mutta salsan kanssa niillä ei ole mitään tekemistä :D

Meillä oli torstai-illallemme muutamakin vaihtoehto, missä olisi saattanut päästä tanssimaan. Ensimmäisenä kokeilimme erästä salsaklubia, mutta minä olin tuohon aikaan vielä pikku napero (lue: alaikäinen), joten tämä suunnitelma meni mönkään. Seuraavaksi suunnattiin sitten Dio-klubille, minne minäkin olin tervetullut :)

 Päiväkirjasta löytyi seuraavaa: "Espanjalaiset...ne tosiaan tietää miten tanssitaan salsaa!! Lähdettiin Ellin kanssa kaupungille, ensin vetäistiin ravintolassa paellat ja sitten suunnitelmissa oli lähteä salsaamaan - - Sitten etsittiin tiemme Dio-klubille. Siellä ei vaadittu täysi-ikäisyyttä, joten marssittiin sisään - - Siellä oli ihmisiä salsaamassa, ja mitkä liikkeet! Ne oli kaikki vähintään 5 kertaa parempia kuin Suomen superpro-tanssijat! Seisoskeltiin siellä mykistyneinä siitä mahtavasta fiiliksestä, ja ihme kyllä meitä tultiin hakee jopa tanssimaankin! Ihan huippua :) "

Minulla oli ihan uskomattoman hauskaa! Oli mahtavaa, kun jotkut miehet tulivat hakemaan tanssimaan. Siellä oli paljon myös muita kuin espanjalaisia, esimerkiksi ulkomaalaisia opiskelijoita. Kaikki olivat hirveän hyviä tanssijoita, ja välillä olin ihan hukassa että mitä nyt tapahtuu, mihin suuntaan nyt pitäisi olla menossa :D Melkein tanssimista hauskempaa oli päästä puhumaan espanjaa - muutenkin tuolla oli hirveän hauskaa kun kaikki espanjalaiset olivat heti ihan innoissaan kun heidän kanssaan vaihtoi muutaman sanan espanjaksi.

Team Samisjalat episode I

Emme olleet klubilla ihan loppuun asti - musiikki loppui vasta 2.30 (mitään livemusiikkia siellä ei ollut, vaan ihan DJ) ja ajattelimme, että seuraavanakin päivänä pitää jaksaa tehdä jotain :) Meillä oli aikeissa hypätä metroon ja mennä äkkiä hotellille nukkumaan, mutta eipä se metro kulkenutkaan enää siihen aikaan. Siispä kävelimme tunnin verran halki keskustan, kun emme viitsineet ottaa taksia :) Ei haitannut ollenkaan, sillä Barcelona oli yöllä(kin) ihan uskomattoman kaunis kaupunki! Sitä paitsi olin niin fiiliksissä että oli varmaan hyvä vähän rauhoittua kävelemällä ennen kuin meni hotellille nukkumaan.

 "Mut ai että, oli kyllä niin mielettömän hauska päivä ettei sitä meinaa tajutakaan. Mä niin rakastan tätä maata, tää on jotain aivan täydellistä!"

Totta. Sinne palataan vielä joku päivä.

Team Samisjalat episode II

Arkistojen kätköistä: Ämyri 23.6.2012

Ajattelin palata parin vuoden takaiseen juhannuspäivään, kun olin ensimmäistä kertaa Ämyrillä - ja myös ensimmäistä kertaa kuuntelemassa Sinitaivasta. Elli ja Tommi olivat jo etukäteen kehuneet Sinitaivasta, joten minulla oli tosi suuret odotukset sitä kohtaan. Kuten jo aikaisemmin olen kertonut, pidin bändistä tosi paljon jo ensi kerrasta lähtien. Erityisesti rakastuin biisiin Ei tule toista eilistä. Biisiin, josta muuten edelleen pidän tosi paljon! :)

"Voi, Sinitaivas oli ihan uskomattoman hyvä bändi! Toi Ei tule toista eilistä on aivan ihana, ja ne oli muutenkin ihan hirveen hyviä ja oli ihanaa tanssia niitten tahtiin! Ne oli melkee yhtä hyviä ku Jani&Jetsetters ja Varjokuva! Pääsee lemppareitten joukkoon ;)" (hahaa, nykyään ovat tainneet mennä noista kahdesta jo ohi lempparilistalla :D)

"Elli ja Tommi osti niiden 2 levyä ja mä laitoin molemmat iPodille, ja nyt voin popittaa niitä <3"

"Eiliset tanssit oli ihan mahtavat, ehkä parhaat missä oon koskaan ollut!"

Sinitaivaan kanssa lavalla oli Suvi Teräsniska. En pitänyt hänen seteistään ollenkaan, koska kappaleet eivät usein tulleet pareina ja äänenvoimakkuus oli ihan korviahuumaava. Siitä sitten päätin, että koko Teräsniska ei ole minun juttuni - vasta tänä kesänä olen alkanut kuunnella hänen biisejään ja tullut siihen tulokseen, että laulajana hän on ihan tosi hyvä, mutta ehkei vain sovellu tanssimusiikiksi... Alla mielestäni yksi hänen kauneimmista kappaleistaan:

Noissa tansseissa oli tosi paljon ihmisiä, mutta eipä se menoa haitannut. Oli kyllä todella hauskaa, niin kuin noista päiväkirjateksteistä voi päätellä. Ämyri oli minusta hirveän romanttinen paikka! Ja sitä se on kyllä edelleenkin :)

ps. Se olis kolme päivää kuolemanrangaistuksen loppumiseen! Oon jo nyt ihan innoissani! :P

Tanssikurssit.fi Spotifyssa

Ai ai miten ilahduinkaan, kun eilen sain kuulla että tanssikurssit.fi löytyy nykyään myös Spotifysta! Siellä on soittolistoja melkein kaikista tanssilajeista, ja eilen kun niitä kuuntelin niin löytyi jo monta uutta lempparibiisiä :) Koska myös tanssinopettajat päivittelevät näitä listoja, niillä on myös monia sellaisia biisejä, joita olen kursseilla kuullut - nyt voin popitella niitä kotonakin kun tiedän niiden nimet.

Ihan parhautta!

Finlanders

Minulla on ollut viimeiset pari viikkoa ihan jäätävä Finlanders-kuume, olen kuunnellut heidän biisejään ihan älyttömästi. Ovat he minun mielestäni aina hyviä olleet, mutta vasta viime aikoina olen alkanut kuunnella heidän tuotantoaan enemmänkin.

Finlandershan on bändi, joka tulee varmaan kaikille ihmisille ensimmäisenä mieleen kun puhutaan tanssibändistä, eräänlainen hyvän tanssibändin prototyyppi. Siksi onkin aika noloa myöntää, että olin heidän keikallaan ensimmäistä kertaa vasta tämän vuoden tammikuussa - reilut kaksi vuotta olin käynyt tansseissa enkä kertaakaan heitä livenä nähnyt! Silloin he eivät tehneet minuun sen suurempaa vaikutusta, mutta kyllähän minä heistä tykkäsin. 

Finlanders on siitä kiva, että heidän ohjelmistonsa on monipuolinen: sieltä tulee hitaita ja nopeita, lattareita, masurkkaa ja vaikka mitä. Minusta on hauskaa että bändi on iso ja että siinä on myös puhaltimia - ne tuovat mukavasti eloa kappaleisiin. (Huomaahan sen myös esimerkiksi Sinitaivaan kohdalla - meno on niin eri kun mukana on kaksi tuuttaajaa yhden sijaan!)

Omia lempparikappaleitani Finkkujen tuotannossa ovat ehdottomasti Hiljaiset sillat, Amor ja Oikeesti - vaikka voisi kuvitella että tuohon viimeiseen jo kyllästyisi kun se aina ja kaikkialla soi, mutta eihän siihen voi kyllästyä!

Muita hyviä biisejä, kuunnelkaa ihmeessä:

Nopeat: Kaikki tytöt, Yakety sax (tää on ihan loistava!), Rannalle sannalle, Naiset (kuuluu vakkareihin tanssimatkasoittolistoissa), En, Taas tässä kävi näin

Hitaat: Viimeinen valssi, Lintu, Sieluni kaunis Maria, Jeanette, Silmät niin kuin mantelit, Anna jatkua yön, Daniela

Ja tänään kaikki sitten Esakalliolle - siellä Hurma ja Finlanders, eli luultavasti ihan mahtitanssit! :) Minua ei sieltä löydä, koska minulla on treffit ussankirjan kanssa, mutta eiköhän siellä ole niin paljon muuta porukkaa ettei minua kaivatakaan :D

Ihana (kirottu!) venyttely

Faktahan on se, että minä olen jäykkä kuin rautakanki. Sekin on fakta, että olen ihan todella huono venyttelemään. Aina on parempaa tekemistä, ja sitten kun (lue: jos) joskus aloittaa venyttelyn, siihen kyllästyy heti koska pienikin venytys aiheuttaa hirveitä tuskia :D

Joskus pienempänä, kun vielä kävin nykytanssi- ja balettitunneilla, kärsin todella paljon venymättömyydestäni - muut tytöt kun taivuttelivat tyytyväisinä päätä polviin ja kyynärpäitä lattiaan suorin jaloin... Silloin piti sitten ruveta oikeasti venyttelemään. Lavatanssissa taas ei periaatteessa tarvitse olla kovinkaan notkea - vaikka se varmaan auttaisi esimerkiksi taivutuksissa - ja sen takia myös venyttely on jäänyt.

Venyttely tekisi varmaan tosi hyvää. Sitäpaitsi se on tosi hyvä tapa rauhoittua ja rentoutua ennen nukkumaanmenoa - ai että oli ihanaa käydä eilen lenkillä ja sen jälkeen venytellä pitkään ja hartaasti! :) Aina sitä lupaa itselleen, että "nyt minä alan venytellä", mutta aina se sitten jää. Nyt päätinkin, että kun lupaan jotain julkisesti ja kirjoitan sen tänne teidän kaikkien nähtäväksi, en voi enää perääntyä. Joten, täten pyhästi lupaan - rumpujen pärinää - että tämän vuoden loppuun mennessä saan kämmenet lattiaan suorin jaloin.

Minä ja jalkani toivotamme kaikille erittäin leppoisaa torstai-iltaa! ^^

Kesän parhaat asu(stee)t

Otsikko ontuu ja pahasti :D Tarkoituksena olisi listata kesän suosikit noin niinkuin pukeutumisen osalta.

Lempparihame on ehdottomasti tuo ihana kellohame. Se on kohta ollut minulla vuoden, enkä vain voi ikinä kyllästyä siihen. Samankaltaisen kun löytäisi sinisävyisenä! Nuo Esakallion rannekkeet taas eivät kuulu suosikkiasusteisiini, sillä ne ovat yleensä aina asukokonaisuutta ajatellen väärän värisiä. Kerran oli kyllä hopeinen ranneke kun minulla sattui olemaan hopeiset kengät ja muuten mustaa - se oli ihan tyylikästä! :D

Lempparimekkoni on uusin tanssimekkohankintani, jota olen testannut vasta kerran - mutta kerta riitti totaaliseen rakastumiseen :D Niin mukava päällä, ja mielestäni vielä tosi nätti. Tätä tullaan varmasti käyttämään jatkossa erittäin paljon!

Suosikkihajuvedet tansseissa ovat olleet Body shopin mangontuoksuinen vartalosuihke ja Davidoffin Cool water. Niitä on tullut muutenkin käytettyä kesällä tosi paljon - tuo mango on vain niin ihanan raikas ja kevyt tuoksu <3

Ellin kehittelemä lettikampaus on ollut ehdottomasti paras kampaus. Nätin näköinen, ja hiukset todellakin pysyvät paikallaan tanssiessa :) Harmi vain, että tuollaisen tekemiseen menee vähän aikaa, joten sellaista ei ehdi joka tansseihin väkertelemään!

Hiuskukat ovat parasta mitä tiedän! Kaikkein eniten olen käyttänyt tuota punaista, sekä tietysti sitä valkoista joka tällä hetkellä makaa Pyhäjärven pohjassa :D Pitäisi ehkä mennä hankkimaan uusi...

Lempparikengät ovat nuo uudet Blochin beiget slipstreamit, mutta mainita täytyy myös vanhat kunnon hopeiset Bleyerit - niissä tanssiessa tulee aina kunnon prinsessaolo!

Sinitaivas-huppari on ollut ehdottomasti koko kesän paras hankinta! :) En tiedä johtuuko se vain tuosta Sinitaivas-tekstistä mutta se on ehdottomasti mukavin, pehmein ja lämpimin huppari minkä omistan :D Se on ollut minulla päällä varmaan jokaisella tanssireissulla ja myös tanssireissujen ulkopuolella - harmittaa oikein kun se pitää aina välillä laittaa pyykkiin eikä sitä voi pitää koko ajan!

YO-kuulumiset

Heipä hei vain! Huomenna alkaisi sitten yo-kokeet. Oikeastaan aika ihanaa että nyt pääsee vihdoinkin testaamaan tietojaan, kun tässä on kuitenkin aika paljon jo luettukin. Eniten odotan ehdottomasti uskonnon ja historian kokeita! Olisi ihanaa jos kokeessa olisi joku tehtävä johon osaisi vastata tosi hyvin ja saisi kirjoittaa hyvillä fiiliksillä monta sivua :D) Ranskan kuuntelu taas jännittää aika paljon... Minusta on muuten aivan älytöntä, että syksyn kirjoitukset ovat juuri samaan aikaan kuin ensimmäinen koeviikko. Onneksi minun tämä jaksoni on niin rento, että minulla tulee olemaan vain kaksi sellaista koetta, joihin oikeasti tarvitsee lukea.

Huomenna siis ohjelmassa ruotsin kuuntelu ja ranska sitten keskiviikkona. Aina välillä, kun pelkät tylsät kuuntelut alkavat pitkästyttää, olen katsonut Disney-leffoja ruotsiksi ja ranskaksi. Disney-leffat ovat niin ihania! Ne musiikit ovat jotain ihan täydellisyyttä :) (Joku voisi joskus tehdä niistä lavatanssiversioita!) Omat ehdottomat Disney-suosikkini ovat Aladdin, Leijonakuningas ja Tarzan. Pienenä olin aivan rakastunut Aladdiniin (saatan olla edelleen...)!

Sitten kun vastausrivit alkaa jo hyppiä silmissä tai ei pysty sisäistämään enään ainuttakaan teoriaa jumaluuksien olemassaolosta, on ihanaa mennä välillä kävelylle. Tuolla on nyt niin ihana syksyinen ilma! Ei ole mitään parempaa kuin metsätie, hiljalleen nukkumaan menevä aurinko ja luonnon melkein-hiljaisuus, jonka tosin pilaa kävelyreitilleni kuuluva moottoritien melu ):

Ja nyt palaan taas kirjojen ääreen... Oikein kivaa viikkoa kaikille! <3

ps. 11 päivää kuolemanrangaistuksen (=tanssitauon) loppuun!

Arkistojen kätköistä: Teeriharju 17.1.2014

Oikein hyvää sunnuntaipäivää kaikille! Lueskelin vanhoja päiväkirjojani etsien sopivaa tanssi-iltaa arkistojen kätköistä -postaukseen. Ei voinut kuin hymyillä, kun luin selostuksiani tanssi-illoista! Tanssin ansiosta olen kokenut niin ihania hetkiä, että ei sitä oikein edes tajua :) Mitä minä olisin muka tehnyt nämä kolme vuotta, ellen olisi aloittanut tanssia?

Päiväkirjasta löytyi tuon yllä näkyvän nimmarikortin lisäksi myös paljon muuta mielenkiintoista koskien kyseistä iltaa:

"Ei mulla muuta ku et eilinen ilta oli ehkä paras ikinä!"

Olin juuri saman päivän aamuna käynyt harjoituskampauksessa wanhojentansseja varten, ja muistan miten innoissani olin kun sain jättää kampauksen päähäni kampaajalta lähtiessäni - tunsin itseni tosi nätiksi noissa tansseissa :) Olimme Ellin kanssa liikkeellä, ja meillä oli hirmuisen hauskaa!

"Tuttuja oli - - ja sit semmone yks kiva, SE OPETTI MULLE POLKKAA! Mä osasin mennä sitä, ja se oli ihan hirveen hauskaa! Oon niin ilonen että osaan nyt silleen paljon tansseja ettei mun tarvii enää jättää mitään kappaleita väliin! :)"

Olin kotona opetellut polkan askeleet ja tuolla tansseissa uskalsin kysäistä eräältä tutulta mieheltä, josko hän näyttäisi minulle miten askeleet menevät parin kanssa. Siitähän se polkka sitten lähti sujumaan. Olin pitkään jo kärsinyt siitä, että jouduin aina huilaamaan polkat ja masurkat - niitä kun ei oikein minään muunakaan tanssina voi tanssia. Se fiilis kun oppi ne vihdoin (masurkan olin oppinut jo vähän aikaisemmin)!

"Olipas ihanaa kuulla taas Taikakuuta pitkästä aikaa! En mä ollu muistanu että ne on niin huippuja, kaikki biisit oli ihan nappivalintoja! :)"

"Myrskytuuli oli tosiaan kans ihan huippu. Musiikit oli kyllä niin onnistuneet, et ihmettelin miksei siellä ollut yhtään enempää tanssijoita. Naisia oli kuitenkin ihan jäätävä enemmistö, niin kuin viimeksikin kun Taikakuu ja Myrskytuuli oli samaan aikaan."

En tiedä mistä se johtuu, että Taikakuun ja Myrskytuulen yhteistansseissa on aina niin hirveän paljon naisia. Tuolla se ei kuitenkaan haitannut yhtään, koska tanssimaan pääsi kuitenkin tosi hyvin :) Myrskytuulta kohtaan minulla ei vielä tuolloin ollut sen suurempia tunteita, mutta nykyään kuuluu kyllä ehdottomasti suosikkeihini.

"Nyt mulla on vaan sellanen kauhea polte päästä uudestaan tanssimaan!"

Jaa. Eikö mulla ole sellainen koko ajan? :D

Harrastelijat vastaan ammattilaiset

Tästä aiheesta käy keskustelu aina erittäin kuumana facebookin tanssiryhmissä ja muuallakin tanssifoorumeissa. Päätinpä huitaista omankin lusikkani soppaan - silläkin uhalla, että saan päälleni teollisuusjätettä tästä hyvästä :D

On varmaan ihan järkevää, että ihmisellä on jonkinlainen käsitys omasta taitotasostaan, ihan tanssikurssienkin kannalta - aloittelija varmaan ahdistuu aika nopeasti edistyneiden tunnilla ja jatkotason tanssija saattaa turhautua alkeistunnilla (tosin ei tämäkään aina ole varmaa, saattaahan olla että jatkotanssija alkeissa myös viihtyy!).

Kurssien käyminen ei kuitenkaan mielestäni ole mikään hyvän tanssitaidon tae. Nainenhan voi olla ihan hirveän hyvä vain sillä perusteella, että hän osaa seurata. Seuraamista tietysti oppii kursseilla, mutta voihan siinä olla luonnonlahjakkuus jo valmiiksi. Totta on, että jos ihminen on käynyt miljoonalla kurssilla, hän varmaan jotain osaa - mutta ihmiset oppivat eri vauhdilla. Toinen tarvitsee saman taitotason hankkimiseen vain puoli miljoonaa kurssia. Eikä kaikkien tarvitse kursseilla käydä. Minusta kumpikin vaihtoehto on hyvä, käydä kursseilla tai ei - itse tykkään kursseista, koska niillä tutustuu ihan huippuihin ihmisiin, ja minusta on hirveän hauskaa oppia uutta. Mutta kurssien käyminen ei tee kenestäkään - välttämättä - ammattilaista.

Tästä päästäänkin tähän "ammattilaiset vastaan harrastelijat" -asetelmaan. Miksi ihmeessä sellainen vastakkainasettelu pitää edes tehdä? Minä lähden oletuksesta, että ihmiset tulevat tanssilavoille tanssimaan. Okei, osa tulee tietysti ryyppäämään ja osa on hakemassa emäntää/isäntää, mutta noin yleisesti ottaen. Eivätköhän ne hyvätkin tanssijat ole siellä tanssimassa, eivätkä nauramassa niille heikommille.

Kuka sitten on se ammattilainen? Kuka on hyvä tanssija? Minä en mittaa tanssijan taitoja käytyjen kurssien määrässä tai siinä, kuinka monta kuviota tanssija saa yhteen minuuttiin mahdutettua - minusta tärkeintä on se, että tanssi on nautittavaa ja mukavaa. Hyvä tanssija - puhun nyt miehistä, koska mikä minä olen naisia arvioimaan kun olen elämässäni vain muutamaa naista vienyt - on sellainen, joka kuuntelee naista.

Elämäni parhaat tanssit olen tanssinut miehen kanssa, joka ei ollut paljoakaan kursseja käynyt ja jonka kuviot perustuivat lähinnä perusjuttujen varioinnille - mutta tanssiessa minusta tuntui, ettei maailmassa ole ketään muita kuin me kaksi. Toisaalta olen tanssinut myös sellaisten miesten kanssa, jotka ovat tosi monia kursseja käyneet ja joilla todellakin on askeleet hallussa - he ovat tehneet kanssani vaikeitakin kuvioita, mutta niin selkeästi että minäkin olen pysynyt mukana. Ja taas on ollut prinsessaolo ja tanssiminen on ollut ihanaa. Kaikkein parasta on, jos mies antaa tilaa myös naisen omalle musiikintulkinnalle - ei liikaa, mutta välillä.

Sitten on niitä miehiä, jotka osaavat kuvioita - ja sen he haluavat myös tehdä selväksi. Sieltä tulee kuviota kuvion perään, ja tällaisena semi-aloittelijana minä en aina pysy mukana - sitten mies tuhahtelee tai jopa nauraa pilkallisesti, kun en osaa. Pahimmassa tapauksessa sieltä mulkoillaan kuin pahaakin rikollista - varsinkin, jos olen uskaltautunut hakemaan tällaista naistenhaulla. Mutta onhan sitä niitä aloittelijoitakin, jotka vain mulkoilevat, eivät sano sanaakaan ja käyttäytyvät huonosti. Eivät ne ole vain ne "hampaat irvessä suorittavat urheilijat".

Mitähän minä yritän sanoa? Sitä, että tanssitaidolla ei loppujen lopuksi ole paljoakaan väliä. En tarkoita, etteikö saisi tanssia puhumatta, onhan se rasittavaa jos joku koko ajan pupattaa kun yrittää elää jotain herkkää hidasta kappaletta - mutta minusta yksi pieni hymykin olisi tosi mukava juttu :) Asenne on se tärkein. Kaikkein ihanin kehu, jonka olen saanut, ei suinkaan ole "tanssitpa sinä hyvin". On ihanaa kuulla, että olen kevyt vietävä ja että liikun kauniisti, mutta sanat "sä oot aina iloinen ja ystävällinen" hymyilyttivät minua vielä monta päivää jälkeenpäin. Ja nämä sanat tulivat mieheltä, joka tuntee minut vain tanssien kautta! Minusta oli ihanaa, että joku on saanut minusta tuollaisen kuvan - minä en halua olla se tyttö, joka osaa kaiken muttei hymyile ikinä. Haluan olla se tyttö, joka sählää joskus (lue: usein) eikä läheskään aina tajua, mitä pitäisi missäkin kuviossa tehdä, mutta joka on "aina iloinen ja ystävällinen".

Siitä lavatanssissa on kyse (mielestäni). Että hymyillään. Pidetään hauskaa. Lopettakaa se ihmisten lokeroiminen ammattilaisiin ja harrastelijoihin. Kaikkien kanssa ei tarvitse tulla toimeen, kaikkien kanssa tanssi ei suju vaikka kumpikin yrittäisi kaikkensa - mutta vaikka sitä olisi kärsinyt hirveästi kuuden minuutin ajan ja koko ajan rukoillut tanssin loppumista, kyllä sitä silti jaksaa kerran hymyillä kiitokseksi. Toiset käyvät kursseilla ja hiovat tekniikkaa huippuunsa, toiset tamppaavat perusfoksia ja ovat tyytyväisiä siihen. Tanssijoita tässä kaikki kuitenkin ollaan, ja kyllä me kaikki sinne samalle lavalle mahdumme!

ps. Hatunnosto sille, joka jaksoi lukea tästä edes puolet. Ja kommentithan ovat tietysti täysin sallittuja ja tervetulleita! :)

Fusku

Ai että fusku on hauskaa! Se on yksi kestosuosikeistani. Fuskubiisit ovat yleensä (bugg-biisien lisäksi) juuri niitä, joita ei pysty kuuntelemaan ilman että alkavat jalat tanssia mukana :D Fusku on niitä tanssilajeja, joihin saa eläytyä täysillä ja joissa myös nainen saa tehdä kaikkia hauskoja omia juttuja.

Minusta kaikista ihaninta on tanssia fuskukappaleita, joissa on välissä taukoja ja muita musiikintulkintakohtia, ja sitten parikin lähtee niitä tulkitsemaan. Hauskoja ovat myös kappaleet, joiden säkeistöt ovat vähän rauhallisempaa tassuttelua ja kertosäkeessä saa sitten jorata täysillä - esimerkiksi vaikka potkufuskulla!

Hauskaa on myös, jos tanssittaja yhdistelee fuskua ja foksia - jotkut kappaleet ovat sellaisia, että esimerkiksi säkeistöt on hauska mennä foksina, mutta kertosäkeet suorastaan huutavat fuskuttelua :D

Oli aika vaikeaa valita tähän esimerkkejä hyvistä fuskukappaleista (niitä on niin paljon!), mutta päädyin sitten näihin valioyksilöihin:

Rauli Badding Somerjoki - Ikkunaprinsessa
Neljänsuora - Kesä ikuinen
Yölintu - Se jokin sinulla on
The Baseballs - Umbrella (Ehdotonta parhaimmistoa, varsinkin Sinitaivaan

versiona Alle mun sateenvarjon <3)

Tuure Kilpeläinen - Hyvä paha ruma mies

Yölintu - Liian suuri city

Pasha Parfeni - Lautar (Koska joku tanssibändi tekee tästä suomenkielisen

tanssiversion!? Tämä on NIIN HYVÄ! Tanssittiin tätä

kerran Tian kanssa potkufuskuna varmaan puoli tuntia

tauotta...)

Arttu Wiskari - Sirpa (Tämä on ihan uusi tuttavuus - Tia soitti tämän minulle

eräänä päivänä autossa - sitä kärsimyksen määrää kun

minun piti keskittyä ajamiseen enkä voinut lähteä kokeilemaan

fuskuttelua tämän tahtiin! Se asia korjattiin sitten heti

kun pääsin kotiin...Tämähän on AIVAN LOISTAVA!)

Mitkä on teidän lempparifuskubiisejä?

Tanssimekkohaaveita

Tytöllä ei voi koskaan olla liikaa mekkoja, eikö totta? Minä en varsinaisesti pidä shoppailusta, ja kaikkein tuskallisinta on yrittää etsiä kaikista kaupoista jotain vaatetta jonka oikeasti tarvitsee - usein sitä ei edes löydä. Tanssimekot ovat kuitenkin poikkeus, sillä niitä minä jaksaisin katsella ja sovitella vaikka monta päivää! Jos sitä vaikka ylppäreitten jälkeen lähtisi tanssimekkokaupoille ihan vain siitä ilosta että on selvinnyt kokeista hengissä (JOS on...).

Millaisia mekkoja minä sitten kaappiini kaipailisin? Se on tämän päivän aiheeni :)

Hempeää, söpöä ja tyttömäistä - sellaista ei voi koskaan olla liikaa :) Näistä lempparini on ehdottomasti tuo vaaleanpunainen. Kuvitelkaapa tuo mekko, hopeiset kengät ja vaaleanpunaisia kukkia hiuksiin! Alarivin sinisellä yläosalla varustettu mekko on varmaan tosi kiva pyörähdyksissä.

Minä rakastan semmoisia vähän vanhanaikaisia, retrohenkisiä mekkoja. Olen koko tanssiharrastukseni ajan haaveillut punaisesta mekosta, jossa on valkoisia palloja - kuosi voisi olla tuo ylhäällä oikealla oleva, ja malli sitten vasemmalta. Tuollainen allaoleva kukkakuvioinen kellomekko olisi myös ihana! Olen vakaasti päättänyt, että jonain kauniina päivänä ajelen Somerolle ihan vartavasten vierailemaan Muotiputiikki Helmessä. Siellä on sellaisia mekkoja että voisin ostaa koko kaupan tyhjäksi! <3

Minusta on hauskaa, jos mekossa on joku juju joka erottaa sen muista - huomiotaherättävyys ei välttämättä ole huono asia, jos naisia on tansseissa monta riviä ;) Tuo ylhäällä oleva sarjakuvakuosi on hirveän hauska, samoin kuin alarivin oikeanpuolimmainen palmukuosi :) Minusta tuo musta mekko on ihana - muuten todella selkeä ja yksinkertainen, mutta eriväriset sydämet piristävät tosi mukavasti. Tuohon sopisi myös hyvin kaveriksi hopeiset kengät ja esimerkiksi punainen hiuskukka.

Oi että, pääsisipä pian tanssivaatekaupoille! 

ps. Kuunnelkaa ihmeessä Taikakuun uusi biisi Minä en puhu. Kun olin sen kuunnellut, minun ei tarvinnut enää todellakaan olla huolissani Taikakuun uudesta solistista! Metsäperähän hoitaa homman kotiin ihan suvereenisti.

Syyskuun ensimmäinen

(postauksen erittäin taiteelliset kuvat otettu viime vuoden lokakuussa)

Olen ehdottomasti kesäihminen, mutta myönnettävä on että syksyssä on jotain maagista - jotain, mikä saa minut rakastumaan syksyyn joka vuosi yhä uudelleen ja uudelleen.

Syksyllä voi pukeutua lämpimään villapaitaan ja vetäistä villasukat jalkaansa, istua vilttiin kietoutuneena ja kuunnella syyssateen tanssia peltikatolla. Syksyllä voi vetäistä kumpparit jalkaansa ja lähteä metsään kävelemään ja katselemaan hiljalleen keltaisiksi ja punaisiksi värjäytyviä lehtiä. Syksyllä on ihanaa asua maalla (tosin niin on kaikkina muinakin vuodenaikoina :D), kun luonto on niin kauniina. Syksyllä on hauskaa kun voi marssia ovesta ulos omenapuutarhaan ja popsia välipalaksi oman pihan omenoita ja luumuja.

Syksyllä voi juoda teetä! Minä rakastan teetä, eikä mikään ole ihanampaa kuin se että kaapissa on montaa eri laatua teetä ja sitten teehetken koittaessa voi punnita pitkään ja hartaasti, mitä laatua juuri sillä hetkellä tekee mieli :) Teekupposen kruunaa lusikallinen hunajaa <3

Vaikka kesälavat ovat ehdottomasti kaikkein romanttisimpia, ei tanssiharrastus todellakaan lopu syksyn tullen. Talvilavat ovat ihan huippuja myös: Rakastan Teeriharjun lattiaa (sillä on tosi hyvä tanssia!) ja Auran nuortentalolla on aina aivan ihana tunnelma. Syksyllä ja talvella on aina hirveän hauskaa juosta täyttä vauhtia autolta parkkipaikan läpi lavalle, kun ulkona on niin kylmä ja sitten pääsee sisälle lämpöön :) Syksyllä ja talvella tansseissa ei edes tule niin kuuma, kun ulkona on kylmä.

Sitä paitsi, kuka voisi olla pitämättä syksystä, kun sen saapuminen tarkoittaa että joulu on myös lähellä!? Minä odotan nyt jo joulua :)