Blogihaaste

Kiitoksia Hennalle tästä haasteesta. Ideana siis vastata haasteen antajan esittämiin kysymyksiin ja esittää itse omat kysymykset ja haastaa muita bloggaajia mukaan. Itse olen sen verran saamaton, etten pistä haastetta eteenpäin, mutta vastaan toki haastekysymyksiin enemmän kuin mielelläni :) Siispä luvassa pään sisäisiä pohdintojani, myös muusta kuin tanssista!

Kesän suosikkijuomasi?

Snow slush. Tiedättekö, sellainen jäähilejuoma, missä on jäähilettä ja sitten jotain sellaista limua. Tätä saa esimerkiksi Linnanmäeltä. Ranskassa näitä juotiin joka päivä! Lempimakua on tosi paha sanoa, koska kaikki maistamani ovat olleet tosi hyviä. Ehkä tykkään eniten vadelmasta.

Tämän hetken paras biisi?

Onko tähän pakko heittää vain yksi? Näitä on aina niin pahuksesti! Tällä hetkellä ykkösenä ovat Tuure Kilpeläisen Uskoton, Ressun ja Jussin Kemiaa sekä Gary Mooren One day. Mutta jos kysytään huomenna, biisit ovat ehtineet vaihtua jo monta kertaa!

Tämän kesän paras hetki/tapahtuma tähän mennessä?

Se, kun painoin päähäni valkolakin. Tai se, kun sain tietää päässeeni oikikseen. Tai se, kun Nizzassa kokeiltiin parasailingia ja liideltiin korkealla merenpinnan yläpuolella auringon paistaessa täydeltä taivaalta. Tai sitten jokin niistä muista hetkistä, kun tunnen eläväni täysillä ja nauttivani elämästä täysin rinnoin, niin klisee kuin se onkin. Olen ollut tänä kesänä onnellisempi kuin koko elämässäni ikinä. Oikeastaan koko kesä on ollut yhtä parasta hetkeä ikinä!

Aiotko tai oletko tehnyt tänä kesänä jotain sellaista mitä et ole koskaan ennen kokeillut, jos, niin mitä?

Juuri yllä mainitsemani parasailing. En ole koskaan tehnyt mitään vastaavaa. Tänä kesänä ajattelin myös valvoa yhden yön kokonaan. Niin, etten mene edes aamulla nukkumaan. Näin piti tehdä jo viime kesänä, mutta lupaavan yöllisen valvomisen jälkeen menin aamukahdeksalta nukkumaan :D Ajattelin myös testata yhden uuden kesälavan, mutta se saattaa jäädä haaveeksi. Kisarantaan olisi tosi kova hinku, saa nähdä jos elokuussa sitten Sinitaivas-tansseihin vähän ennen lähtöäni Espanjaan!

Mikä sinusta tulee isona, vai aiotko koskaan tulla isoksi?

Jos siitä lähdetään, niin isohan olen jo nyt :D Aikuiseksi kasvaminen onkin sitten ihan toinen juttu... Kyllä sitä tietty lapsenmielisyys on aina säilytettävä, vaikka kuinka pitäisi kasvaa aikuiseksi. Mutta siis haaveammattina minulla on tuomari. Ja toisena haaveena, sitten kun tästä vielä vähän "isommaksi" kasvetaan, on olla myös äiti.

Mikä on kengän kokosi ja suosikkikenkäsi?

38-41 ihan kengästä riippuen. Yleensä 39. Suosikkikengät ovat tietysti hopeiset tanssikenkäni. Muista kengistä pidän kovin paljon matalavartisista mustista conversen tennareistani. Minä muodostan kenkiini yleensä hyvin vahvan tunnesiteen (miten voikin kuulostaa noin häiriintyneeltä... :D) ja kenkien pois heittäminen on ihan hirveää! Juuri jouduin heittämään pois yhdet punaiset kangastossut, jotka palvelivat minua kolme vuotta. Kyllä siinä melkein parku tulee aina kun yksi kenkäpari joutaa roskakoriin.

Mitkä ovat tulevaisuuden näkymäsi?

Millä aikahaarukalla? Huomenna menen aamulla töihin, pakkailen Valasrannan leiriä varten ja treffaan hyvän ystäväni. Viikon päästä olen Valasrannan leirillä ja fiilistelen niin pahuksesti! :D Vuoden päästä olen Espanjassa au pairina (tai ehkä jo palannut kotiin). Viiden vuoden päästä asun Turussa ja opiskelen yliopistossa oikeustiedettä. Kymmenen vuoden päästä minulla on toivottavasti oma pikku kämppä jossa asustelen mieheni kanssa. Kahdenkymmenen vuoden päästä minulla on edelleen oma pikku kämppä jossa asustelen mieheni ja kolmen lapseni kanssa. 

Suurin haaveesi, jonka aiot vielä toteuttaa?

Kaikki unelmat eivät välttämättä vielä kestä päivänvaloa. Mutta tuo au pair -vuosi Espanjassa oli ehkä yksi suurimmista unelmistani, samoin kuin pääsy oikikseen. Kummatkin näillä näkymin toteutumassa :) Haaveilen tällä hetkellä myös pyhiinvaelluksesta Santiago de Compostelaan. Joo, naurakaa vain, mutta olisihan se nyt ihan älyttömän siistiä vaeltaa reilut 700 kilometriä! Siihen tosin vaaditaan hyvän kunnon lisäksi myös aikaa, joten saa nähdä jääkö toteuttamatta. 

Kumpi tuli ensin... Muna vai kana?

Villisorsa.

ps. Pahoittelut pitkäksi venähtäneestä postausvälistä... On ollut vain niin paljon kaikkea fiilisteltävää, ettei ole ehtinyt istahtaa tietokoneen ääreen! Tämäkin postaus kirjoitettiin pakoilutarkoituksessa - nyt pitäisi palata takaisin pakkaamaan Valasrannan leiriä varten... Enää 2 päivää jäljellä, hiihelihii!

Esakallio 17.7.2015

Hii! Olipa muuten paras ilta ikinä. Olin jo ehtinyt alkukesästä vähän huolestua Esakallion kohtalosta, kun nuoria ei näkynyt ja ihmisiä oli muutenkin tosi vähän. Tänään hälvenivät huolet - ihmisiä oli paljon ja nuoria näkyi saman verran kuin ennenkin, ellei jopa enemmän :) Ilmeisesti Esakallion juhlaorkesteria on siirretty vähän taka-alalle, niin ettei se esiinny enää joka perjantai toisena bändinä. Tosi hyvä veto Esakalliolta - hienoa, että asiaan puututtiin, kun huomattiin ettei homma oikein toimi.

Musiikillisesti ilta oli kyllä yhtä juhlaa. FBI-beatia olen ollut kuuntelemassa joskus kauan aikaa sitten. En muistanut, minkä tyylistä musiikkia he soittavat, joten odottelin jännityksellä heidän settejään. Oikein hyvä bändi! Kappalevalinnat olivat mielestäni tosi hyviä ja soitto kuulosti oikein mainiolta.

Saatoin eilen hehkuttaa Hurmaa maasta taivaisiin. Totta on, että Hurma on ihan älyttömän hyvä ja nousi kyllä sinne top kolmoseen tanssibändien joukossa, mutta totta on myös se, että maailmassa on vain yksi Sinitaivas. Huhhuh. En ole ollut heidän keikallaan nyt reiluun kuukauteen, ja olin jo melkein ehtinyt unohtaa, että kyseessä on ihan maailmanluokan tanssibändi. Tänään (huomatkaa, että postaus kirjoitettu heti yöllä tanssien jälkeen :D) ei kuultu esimerkiksi cha cha -kappaleita ollenkaan, mutta eipä sitä edes tajunnut, kun niin monta muuta hyvää kappaletta kuultiin. Minä niin rakastan Sinitaivaan versiota kappaleesta One day. Kitarasoolo on ehdottomasti maailman ihanin! Pojat osoittivat myös muuntautumiskykynsä - yllätyin kovasti, kun kesken kaiken Kassu hyppäsi rumpujen taakse ja Juhis nappasi käteensä kitaran. Kuulin ensimmäistä kertaa Tequila sunrisen, pahuksen hyvän rumbabiisin (vaikkakin minun piti kotona vielä varmistaa Elliltä, mikä tanssilaji oli kyseessä :D). Onhan se nyt ennenkin huomattu, mutta tänään sen huomasi oikein erityisen hyvin: Taiteilija Marjomäki on hirmuisen hyvä laulaja! 

Illan ainoa huono puoli oli kuumuus. Naistenvessassa joku puhui ilmastointilaitteiden epäkunnosta - näyttää olevan Esakalliolla melko yleinen vaiva... Meinasin kuolla jo parin ensimmäisen kappaleen jälkeen, kun mekko liimautui selkään ja hiki valui pitkin otsaa :D Noh, eipä auttanut kuin kärvistellä ja käydä kerta toisensa jälkeen hiustenkuivaajalla. Muutamat hitaat jäivät tanssimatta sen takia, etten vain yksinkertaisesti kehdannut mennä riviin haettavaksi. Miten voi tanssia ihan lähellä toista kun on läpimärkä ja niljainen? Jos löytäisin taikalampun ja saisin kolme toivetta, niin ehdottomasti ensimmäinen niistä olisi se, etten enää hikoilisi tansseissa!

Tiedättekö muuten, mikä on kiusallisinta ikinä (siis sen läpimärkyyden ja niljaisuuden jälkeen)? Se, kun tansseissa on nälkä, ja tanssii jotain hidasta kappaletta jonkun miehen kanssa tosi lähekkäin. Sitten maha murisee, ja tuntuu että myös mies tuntee sen :D Ihan kamalaa! 

Tansseissa oltiin pitkästä aikaa vanhalla kunnon ykköskokoonpanolla - Ellin kanssa. Pukeuduimme kalamekkokaksosiksi, ja Elli taiteili minulle söpöt ranskalaiset letit <3 Oli kyllä niin hauskaa päästä taas pitkästä aikaa tanssimaan Ellin kanssa polkkaa ja buggia! Parasta vauhkoilua ikinä. Iso kiitos illan onnistumisesta kuuluu siis siskokullalleni. Hiihelihii!

Nyt nukkumaan. Hyvää yötä lukijoilleni!

Ämyri 16.7.2015

 

Huhhuh. Olipa kyllä ihan paras ilta ikinä! Päivällä vaikutti siltä, että kyllä tästä ihan aurinkoinen päivä tulee, mutta illemmalla alkoikin sitten ihan jäätävä sade. Minua eivät tietenkään pidä tansseista poissa edes kreikkalaiset jumalat, joten hyppäsin autoon ja lähdin uhmaamaan sääolosuhteita. Varasin vähän ylimääräistä aikaa matkalle kaatosateen takia, lopputuloksena se, että olin Ämyrin parkkipaikalla jo puoli tuntia ennen tanssien alkua!

Olin viime kesänä ensimmäistä kertaa Ämyrin naistentansseissa, ja viihdyin todella hyvin. Ja niin viihdyin eilenkin! Alussa piti taas vähän totutella ajatukseen, että koko ajan pitää olla aktiivinen ja itse hakemassa. Tanssijoita oli torstai-illaksi melko paljon, vaikka hyvin parketilla mahtui tanssimaan koko illan.

Minusta tuntuu, että tanssitaidossani on viime aikoina tapahtunut jonkinlainen hyppäys parempaan suuntaan (vakioviejät pyörittelevät ruudun takana silmiään ja miettivät, ettei sitä ainakaan huomaa :D). Jotenkin tuntuu, että pystyn keskittymään aina vain enemmän siihen tulkinta- ja eläytymispuoleen. Ja se juuri mielestäni tanssimisessa on olennaista. Eilen tanssin ihan mielettömän hyvät salsat, joiden aikana en miettinyt kertaakaan, mitenköhän askeleet menevät tai millainenkohan kuvio nyt on tulossa. Annoin vain palaa täysillä ja mokista huolimatta pysyin koko ajan mukana ja minulla oli ihan hirveän hauskaa!

Eilen oli kokeilussa uusi lempparikampaukseni - letit. Olen aina tykännyt kaikista leteistä tosi paljon, mutta ajatellut, että en kuitenkaan osaa sellaisia itse itselleni tehdä. Lähdin kuitenkin ihan vain kokeilemaan, onnistuisiko minulta kuitenkin peruslettien väkertäminen - onnistui. Lopputuloksesta piti ottaa huikaisevan hieno kuva parkkipaikalla odotellessa, mutta joskus onnistuneen kuvan ottaminen on vain niin vaikeaa että homma on parempi lyödä läskiksi heti kättelyssä. Lopputulosta voitte ihailla yllä. Ylläni minulla oli uusi, Ranskasta ostettu paita tavallisen mustan hameen kanssa. Hopeiset kengät oli saatava jalkaan sateesta huolimatta - vaihtokengät vessa- ja juomareissuja varten heitin penkin alle :)

Ja sitten arvio illan bändistä. Minun mielestäni tanssibändejä on neljää eri lajia. On huonoja tanssibändejä (okei, näitä on tosi vähän), kohtuullisia tanssibändejä ja hyviä tanssibändejä. Sitten on the kaksikko, jotka loistavuudessaan hyppäävät jo ulos asteikolta. Varmaan arvaattekin, että tähän kaksikkoon kuuluvat Sinitaivas ja Finlanders. Nyt on päässyt käymään niin, että kaksikosta on tullut the kolmikko. Hurma kuuluu ilman muuta samaan sarjaan kahden edellä mainitun kanssa. Viimeistään eilen katosivat viimeisetkin epäilykset tästä. Siinä vaiheessa kun pojat ilmoittivat soittavansa seuraavaksi tangosovituksen POTC-leffojen teemasta He's a pirate (kuuntele tästä!), en voinut kuin tuijottaa epäuskoisena lavalle suurin piirtein suu auki ja silmät jalkapallon kokoisina. Eikä biisin kuuleminen yhtään lieventänyt suu auki -fiilistä. Huhhuh. Ei muuta sanottavaa kuin että kylmät väreet potenssiin 100, kiitos Hurma ja tätä lisää. Minut on hurmattu lopullisesti.

Kaiken kaikkiaan siis aivan mieletön ilta! Osaltaan illan onnistumiseen vaikuttivat myös uudet, ihanat tanssitutut - kiitokset HotStuff-tytöille penkkiseurasta ja bugg-vauhkoilusta! ;)

Tanssikateus

"Tuolla on niin nätti mekko!"

"Tuo menee niin kevyen näköisesti!"

"Tuo on niin pikkuinen, taivutuksetkin näyttää niin helpoilta!"

"Tuota haetaan koko ajan!"

"Tuo on niin iloisen ja ystävällisen näköinen!"

Tansseissa näkee paljon erilaisia ihmisiä. Yleensä naisten kanssa tulee harvemmin juteltua, vaikka minusta on kyllä ihanaa jos penkillä istuessa vierustoveri alkaa höpötellä mukavia - itse olen tähän liian ujo. Varsinkin omanikäisten tyttöjen kanssa ujous iskee tosi usein – monet nuoret ovat omien kavereidensa kanssa tansseissa eikä sitä siksi välttämättä viitsi istahtaa viereen ja aloittaa kevyttä rupattelua :D Vanhempien naisten kanssa tulee juteltua enemmän. Vaikka ei naisten kanssa juttelisikaan, heihin tulee kiinnitettyä huomiota muuten.

Itsessäni on vähän (lue: paljon) perfektionistin vikaa, ja haluaisin aina olla tosi hyvä kaikessa mitä teen. Tanssiharrastuksen alussa oli ehkä hiukan vaikeaa hyväksyä, etten olekaan parhaiden joukossa, enkä edes millään tavalla paini samassa sarjassa ison osan tanssijoista kanssa. Ärsytti, kun muut olivat niin hyviä. Olin niin kateellinen niille naisille, jotka pyörähtelivät kevyen näköisesti ihan mitä tahansa lajia ja olivat vielä kaiken lisäksi hymyileväisiä ja nättejä! Nimenomaan tanssikateuteni kohdistui nuoriin naisiin, joiden ajattelin olevan kanssani suhteellisen samanikäisiä. Harmitti, että he olivat niin paljon parempia.

Ja seuraava askel tästä kateuden tunteesta onkin selvä. Seuraavaksi ajattelin, että voi hitsi, nuo hyvät naiset ovat kaikki varmaan kaikki nirppanokkia. Tanssivat vain noiden parhaiden miesten kanssa, eikä kukaan muu kelpaa. Seuraavaksi piti sitten paheksua sitä, että miksi noiden pitää tuossa esitellä taitojaan, menisivät muualle pitämään tuota pro-esitystään. Koska itsellä eivät rahkeet riittäneet edes puoliinkaan niistä kuvioista, mitä parhaimmat lavoilla harrastivat, oli äärettömän vaikeaa sulattaa sitä, miten hyviä niin monet muut olivat.

Ja tästä päästäänkin ongelmaan, joka mielestäni nykyään vaivaa isoa osaa tanssijoista. Facebookissa ja Suomi24:ssä saa aina lukea siitä, miten tanssit on pilattu, kun kaikki vain veivaavat hampaat irvessä niitä kuvioitaan ja kaikki tulevat vain esittelemään taitojaan. Kyllä ennen oli kaikki paremmin kun kaikki menivät vain perusfoksia tai kävelivät lavaa ympäri. Hyvin harvoin kukaan hyvä tanssija valittaa siitä, miten lavatanssit menevät pilalle, kun kävelijät tallustelevat vailla rytmiä eivätkä veivaa kuvoita (okei, näitäkin on, mutta vähemmän). Joten veikkaanpa että tässä on kyse kateudesta. Kun ei itse osaa, on helppo lähteä kritisoimaan sitä, että osaavat näyttävät osaamisensa.

Tämähän on ihan älytöntä. Lavatansseissa ei vain pitäisi olla kateellinen mistään. Onko se itseltä pois, jos toinen tanssii paremmin, osaa enemmän kuvioita tai pääsee tanssimaan enemmän? Ei se tee itsestä sen huonompaa, jos toinen sattuu olemaan nuori ja nätti tai hänellä on hienommat kengät tai kauniimmat hiukset tai mitä ikinä. Kuka tahansa voi periaatteessa tulla tosi hyväksi tanssijaksi, hankkia hienot tanssikengät tai käydä kampaajalla. Nuorta ei välttämättä kaikista saa, mutta jo pelkkä hymy kaunistaa hurjasti. Sitä paitsi kauneus on katsojan silmissä!

Nykyään on ehkä hyväksynyt sen, ettei koskaan voi olla yksi parhaimmista. Ja tuntuisi hölmöltä olla kateellinen sellaisille, jotka ovat tanssineet jo vaikka kaksikymmentä vuotta, kun itselläni tanssivuosia on takana vain vajaat neljä. Ja tietysti hyvät tanssijat usein tanssivat keskenään, koska näin he saavat tanssista enemmän irti. Ei minulla ole mitään syytä mennä vinkumaan jollekulle sm-tason tanssijalle, miksei hän hae minua! :D Eikä kadehtimisesta ole mitään hyötyä – jos haluaa olla yhtä hyvä kuin joku muu, on vain treenattava. Välillä tuntee tietysti pienen kateuden pistoksen, mutta sen voi kääntää voimavaraksi – sen sijaan, että kadehtisi toista ja katkeroituisi sen takia, voi päättää että ”kyllä minäkin ensi vuonna olen yhtä hyvä”. Tai jos kadehtii jotakuta sen takia, että tämä pääsee enemmän tanssimaan, voi tehdä itse asenteenmuutoksen. Mitä jos vaikka seuraavissa tansseissa hymyilisi koko ajan ja olisi muutenkin ystävällinen?

Tanssikateutta on aina. Sillä ei ole väliä, miten paljon muita kadehtii. Vain sillä on väliä, millaiseen toimintaan kateus johtaa. Seuraavan kerran kun sanot ”tuolla menee taas joku pro-hiihtäjä, jäätävä show päällä”, mieti miksi olet tätä mieltä. Olisiko kuitenkin parempi sanoa: ”ei hitsi tuo on muuten hyvä, kauhean kevyen näköistä menoa”? Seuraavan kerran, kun podet tanssikateutta, käännä se tanssi-ihailuksi (:

Positiivisuutta peliin, kanssatanssijat! Ja kuten varmasti jo tiedättekin, kommentit ja keskustelu ovat tervetulleita! (:

Hölmöt tanssitermit

Tanssipiireissä on monia vakiintuneita termejä, joita käytetään oikeastaan vain tanssijoiden kesken ja joita ulkopuoliset eivät välttämättä ymmärrä. Näin on tietysti jokaisen harrastuksen parissa. Suurin osa tanssislangista on minusta osuvia ja hauskojakin sanoja ja sanontoja, mutta viime aikoina huomioni on kiinnittynyt myös niihin, jotka ärsyttävät minua. Listasin omat tanssitermi-inhokkini.

OMAT EVÄÄT. Tästä olen puhunut aikaisemminkin. Minusta on vain jotenkin halventavaa kutsua omaa tanssiparia evääksi. Miksei voi vain sanoa, että oma tanssipari? 

MANTAMYRSKY. Kuvaa siis ymmärtääkseni sitä, kun naistenhaulla kaikki naiset juoksevat henkensä edestä saadakseen itselleen tanssiparin. Mutta sanana ihan järkky. Jos joku keksii jonkun vielä juntimman sanonnan niin tarjoan kyseiselle henkilölle kahvit!

HURMAANTUMINEN. Siis Hurman keikalle meneminen. Ööh... tarvitaanko sillekin oma termi? Miksei voi vain sanoa että menee katsomaan Hurmaa. Eih, pitää sanoa että menenpä hurmaantumaan... :D Minä menen sitten varmaan usein sinitaivaistumaan?

KIITOSHAKU. Kuulostaa mielestäni jotenkin väärältä. Vastahaku sen olla pitää! 

VEIVAAMINEN. Käytin tätä itsekin jossain vaiheessa, mutta ei. Se on tanssimista, vauhkoilua, humppailua, tanssahtelua, pyörähtelyä, tanssaamista, hyppelyä, tai ihan mitä vain muuta, mutta ei veivaamista.

TANZUT tai TANZZUT. Eh... Ne on tanssit. Ja jos niille on pakko keksiä joku lempinimi niin jätä hyvä ihminen ne z-kirjaimet pois.

NIRPPA. Siis sellainen hyvä (usein naispuolinen) tanssija, jolle ei kelpaa pariksi muu kuin vain kaikkein parhaat tanssijat. En tiedä, jotenkin en pidä tuosta termistä enää. Särähtää korvaan. 

Bonusraita:

Näitä sanoja miettiessäni löysin tanssinetin tanssislangisanaston, jossa oli ihan mahtavia uusia termejä! LUOMUTANSSIJA on sellainen, joka on oppinut tanssimaan lavoilla ilman tanssikursseja. Minä olen siis tällainen :D Ja sellainen, joka lähtee tansseista ennen keskiyötä, TEKEE TUHKIMOT. Ei herranjestas, saatan kuolla nauruuni. Kuka näitä keksii!? 

Kertokaa ihmeessä omia lempparitermejänne tai inhokkitermejänne? Onko teillä kenties jotain termejä, joita ainoastaan te käytätte oman tanssiporukkanne kanssa?

Tanssijan 5 luottovaatekappaletta

Mitä kaikkea tanssijan kannattaa vaatekaappiinsa hankkia? Listasin viisi vaatekappaletta ja asustetta, joita ilman en tulisi missään tapauksessa toimeen. Huomatkaa, että tämä on tehty naisen näkökulmasta - mies ei välttämättä tarvitse kellohametta ja minishortseja (vaikka mistäs minä sen tiedän...)!


1. Tanssikengät
Mielestäni hyviin tanssikenkiin kannattaa satsata jo tanssiharrastuksen alussa. Välttämättä ei tarvita mitään sadan euron pro-tanssikenkiä, voivathan tanssikengät olla myös jotkin tavalliset kangastossut, mutta ne kannattaa sitten pyhittää vain tanssimiselle. Ne nimittäin kuluvat ja likaantuvat alta aikayksikön!

2. Se yksi mekko, joka ei koskaan petä
Se yksi luottomekko, jonka voi pukea päälleen sitten kun koko vaatekaappi on kumottu kämpän lattialle, eikä mikään tunnu hyvältä. Mekko, joka näyttää hyvältä aina. Paras tilanne tietysti olisi, jos kaikki tanssimekot olisivat tällaisia, jolloin aina voisi valita minkä vain mekon! Itselläni jotkut mekot kuitenkin ovat sellaisia, että aina ei ole sitä tiettyä, juuri siihen tiettyyn mekoon sopivaa fiilistä. Sitten on pakko laittaa jokin muu mekko. Okei, kuulostan lievästi häiriintyneeltä :D Kai edes joku ymmärtää, mitä tarkoitan!?

3. Minishortsit
Minishortsit tai jotkin hipsterimalliset, hyvin peittävät alushousut. Sen takia, että esimerkiksi kellohameiden kanssa vilauttamisvaara on erittäin suuri. Käytän aika monien mekkojen ja hameiden alla shortseja ihan vain siksi, että on mukavampi tanssia, kun voi olla varma, että pyörähdyksissä ei vahingossa esittele mitään sellaista, mitä ei ole soveliasta esitellä. 

4. Musta perushame ja musta perustoppi
Musta perushame, jonka kanssa voi laittaa minkä tahansa värikkään paidan. Ja musta perustoppi, jonka kanssa voi laittaa minkä tahansa värikkään hameen. 

5. Villasukat
Ihan ehdoton. Ei tanssiessa, mutta tanssien jälkeen varsinkin talvisiin. Onko ihanampaa tunnetta kuin vetäistä tanssien jälkeen tanssikengät pois jomottavista jaloista ja sujauttaa jalat lämpöisiin villasukkiin ja talvisaappaisiin? Ah.

Kesäkuun biisisuosikit part 2

Tänään vielä loppuun listaukseni kesäkuun parhaista biiseistä.

Jani & Jetsetters - Kesäunelma Kaunis perusfoksi, jossa on tosi nätit sanat!
Jani & Jetsetters - So long ja kuulemiin! Suhteellisen vauhdikas bugg, hauskat sanat tässäkin :)
Finlanders - Daa da daa da Niin hyvä! Tämänhän voisi mennä foksina tai fuskuna, mutta itse vauhkoilisin buggina. Nimenomaan vauhkoilisin.
Johanna Pakonen - Niin kiire rakkauteen Kaunis semiballadi (= en osaa päättää onko tämä balladi vai ei, aika hitaana foksina tämän voisi mennä).
Jari Sillanpää - Kaunis ikävä Kappale, johon ihastun aina vain uudelleen ja uudelleen. Ehdotonta kylmät väreet -osastoa sekä sanojensa että melodiansa puolesta.
Pirkka-Pekka Petelius - Muistan sua, Elaine Tästä olen aina tansseissa tykännyt, mutta nyt vasta sain tietää kappaleen nimen. Fuskua.
Pirkka-Pekka Petelius - Tahiti Yksi humppasuosikeista! Tässä versiossa on ihan loistavat torvihössöstelyt.
Kake Randelin - Avaa hakas Okei, sanoituksissa ei ehkä päästä enää tästä kornimpaan suuntaan, mutta onhan tässä nyt fiilistä! Ja buggina mennään taas.
Eija Kantola - Kylmä, kuuma ja kaunis Ai että, törmäsin tähän cha cha -biisiin ihan sattumalta ja olin heti aivan myyty! Tosi hyvä!
Pirkka-Pekka Petelius - Siperia Toinen humppasuosikki. Ja jälleen hyvät torvet.
Finlanders - Liian myöhäinen Soi yhdellä viikolla päässäni kaikki työpäivät läpeensä. Normaalisti en pidä triolikappaleista koska niiden tanssiminen on niin vaikeaa, mutta tämä on niin kaunis, ettei tästä voi olla pitämättä!
Kyösti Mäkimattila - Mekka Kulutin tämän jokin aika sitten ihan loppuun, mutta nyt pienen tauon jälkeen on taas ihan pahuksen hyvä! 
Pirkka-Pekka Petelius - Abessinia Ja humppasuosikit jatkuu. Eivätkö nämä kolme mainitsemaani ole juuri ne kaikista kuluneimmat ja perinteisimmät humpat mitä aina kuulee? Noh, pidän niistä joka tapauksessa :D
Kari Puustjärvi - Mustanmeren valssi Niin kaunis! Tosin tämä versio ei vedä mitään vertoja Finlandersin versiolle. He soittavat sen minusta vähän hitaammin? Kertosäe on todellista kylmät väreet -osastoa
Lady Gaga - Paparazzi Voi ei, tätä fiilistelin joskus ala-asteella! :D Mutta kuulin tämän sattumalta jossain kaupassa ja aloin fiilistellä uudestaan!
Kyösti Mäkimattila - Yössä soi Americano Uutta Kyöstiä. Ihan huippu! Ei olisi voinut parempaa suomenkielistä versiota tehdä tästä kappaleesta. Potkufuskumateriaalia.
Finlanders - Kipu Yksi parhaista salsakappaleista, mitä tiedän! 
Tuure Kilpeläinen - Kanna mukanasi unelmaa Niin hyvä. Tosi hyvät sanat ja muutenkin tosi hyvä kappale. Tuure Kilpeläistä on ehkä mentävä joskus katsomaan, hän on nimittäin ihan vertaansa vailla!
Anna Abreu - Bandana Okei, en myönnä että kuuntelen tällaista teinikuraa. Mutta hei, voiko tästä muka olla pitämättä!?
Tuure Kilpeläinen - Valon pisaroita Vähän vanhempaa Kilpeläistä. Tosi hyvä, vamaankin fuskuun taipuva biisi.
Topi Sorsakoski - Kun kuu jo nousee Ihana cha cha! Ehkä jopa yksi parhaista :)