sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Auran nuortentalo 29.10.2016

Eilen oli taas pitkästä aikaa edessä tanssi-ilta, kun suuntasimme Ellin ja Tommin kanssa Auran nuortentalolle. Ihan huippua! Odotukset olivat korkealla, koska esiintyjinä olivat niinkin mahtavat bändit kuin Hurma ja Helminauha.

Saavuimme paikalle vähän kahdeksan jälkeen. Paikalla oli ihan mukavasti ihmisiä, enemmänkin olisi saanut toki olla - asia korjaantui viimeistään yhdeksän jälkeen, kun loputkin tanssijat olivat löytäneet tiensä paikalle. Yllätyin siitä, että sekä bändit että osa yleisöstä olivat panostaneet pukeutumiseensa halloween-hengessä. Itse en ole oikein koskaan päässyt mukaan halloween-perinteeseen, eikä minulle ollut tullut mieleenkään pukeutua tansseihin, mutta oli silti hauskaa katsella muiden asuja. 

Hurmaa en ollut kuullut pitkään aikaan. Laulusolistina Jarnoa sijaisti Pasi Vainionperä - tämä näkyi myös hieman ohjelmistossa, aivan kaikkia tuttuja kappaleita ei kuultu ja paljon oli mukana myös uusia kappaleita. Oikein paljon tykkäsin Hurmasta myös tällaisella kokoonpanolla, ja täytyy oikein erikseen kehua Vainionperän hienoa ääntä - en ollut häntä ennen kuullutkaan.

Helminauhan olen nähnyt monta kertaa, ja he ovat aina positiivinen yllätys. Tietysti aina voisi soittaa enemmän lattareita (mutta tämän kommentin voisin heittää jokaiselle bändille), mutta musiikki oli kuitenkin melko monipuolista ja biisit hyviä. Erityisesti mieleen jäi kappale On kivaa olla tyttö. Se on tosi hauska! Kaiken kaikkiaan minusta tuntuu, että molemmat bändit soittivat suhteellisen paljon hitaita kappaleita. En tiedä onko tämä vain minun harhakuvitelmani vai oliko asia oikeasti näin... Vähän enemmän olisi ollut hauska päästä kunnolla jorailemaan! Illan paras hetki oli ehdottomasti tanssia Hurman soittaman Autiosaaren tahtiin ehkä parhaat salsat ikinä <3

Mitä tanssimaan pääsemiseen tulee, ilta oli oikein hyvä. Ihmisiä ei ollut ihan niin paljon kuin Aurassa yleensä (johtuneeko siitä, että Satulinnassa oli samaan aikaan käynnissä Halloween-leiri?), eikä naisylivoimakaan ollut merkittävä. Naisten hauilla lusmuilin joko rivin takana tai kahvion puolella enkä tehnyt montaakaan hakua. Ensi kerralla yritän ryhdistäytyä!

Tansseista lähtiessä huomasi todella, että talvi on tulossa - ulkona oli tosi kylmä! Se ei tosin haittaa ollenkaan, odotan jo innoissani talvea ja ensilunta ja ennen kaikkea joulua! 


Illan asuna oli uusi mekko - ensimmäistä kertaa päällä. Bongasin sen vähän aikaa sitten Turun Facebook-kirpparilta. Tosi hyvä ostos, erittäin mukava päällä ja tulee varmasti käyttöön myös tanssien ulkopuolella :)

perjantai 21. lokakuuta 2016

Masurkka vai marsalkka?

Luvassa on nauruhermoja hivelevä postaus. Pyysin erästä ei-tanssivaa ystävääni kertomaan, mitä hänelle tulee mieleen eri tanssilajien nimistä (joista hän ei siis oikeasti tiennyt, miten niitä tanssitaan - ainakaan suurimmasta osasta). Itselläni oli kamalan hauskaa näitä lukiessani, toivottavasti tekin nautitte! :)

1. Valssi: Häävalssi. Tässä ehkä lasketaan yy kaa koo ja parin jalkojen pitäisi kai mennä jotenkin synkronoidusti.

2. Hidas valssi: No loogista, tämä on valssia, mutta hitaampaa…

3. Foksi: Tulee ensin mieleen vain yliopistoelämästä tuttu sana fuksi. Fuksit foksaa...

4. Fusku: Eikös tämä ole korttipeli? Fusku on kyllä muutenkin yleinen sana ja tarkoittaa fuskaamista eli kepulikonstien käyttöä. Jos fusku on kuitenkin joku tanssi, se voisi olla sellainen battle-tyylinen missä pitää jotenkin onnistua harhauttaman tanssipartneria.

5. Bugg: Bugi eli lagi eli tietokoneen tms. elektroniikan jumituskohtaus. Muutenkin bugg sanana on jotenkin kankea ja alkukantainen, voisi olla joku esi-ihmisten ensimmäinen sana: toinen sanoo ”ugh” ja toinen vastaa ”bugg”.

6. Jive: Tästä sanasta ensimmäinen mielikuva jostain syystä on USA:n lippu ja varsinkin ne tähdet. Myös tanssii tähtien kanssa -ohjelma on läsnä tässä sanassa.

7. West Coast swing: West coastin takia tulee mieleen jotenkin pahismeininki, koska west coast vs. east coast. Kai tämä tanssi on sitten tuolta alueelta peräisin ja tässä sitten keinutaan paljon.

8. Boogie Woogie: Ihanan hyväntuulinen sana! Ensimmäisenä tulee kyllä mieleen Fröbelin palikoiden laulu, jossa lauletaan jotain ”heei hoogieboogieboogie”(laulun nimestä ei mitään käsitystä, mutta tuli sitä paljon pienenä jorattua).  

9. Lindy hop: Miksi tämä tanssin nimi kuulostaa jotenkin likaiselta? Kun kaverini osti naamiaisasukaupasta saksalaisen perinneasun, jonka nimi oli ”Heidi ho”, niin Lindy Hop olisi voinut myös olla joku pikkutuhma mekko naamiaisasukaupassa.

10. Salsa: Mmm salsakastike sopii aina ihanasti tortilloihin ja nachoihin, kunhan ei ole liian tulista. Kerran tuli myös ostettua vahingossa savun makuista salsakastiketta, en voi suositella.

11. Bachata: Tämä sana voisi ehkä esiintyä takavuosien hittibiisissä ”Tacata” tai olla joku uusi versio siitä.

12. Cha cha: Miksi cha chasta tulee aina mieleen vain chihuahua ja jonkinlaiset mekot joista roikkuu hapsuja…?

13. Rumba: Rumba voisi olla leijonakuninkaasta tutun Timonin kaverin Bumban serkku. Rumbasta tulee myös mieleen jotenkin kaaos ja säätäminen.

14. Masurkka: Tämä voisi olla jokin sotatermi. Kenties jokin arvonimi marsalkan viereen? Tai jokin sotakoneen osa tai kranaatin toinen nimitys.

15. Polkka: Polkakarkit ovat ihan parhaita! Niissä on raikas piparminttuinen maku. Toinen mikä tulee mieleen on polka dots, eli vahvoja fiiliksiä 50/60-luvulle.

16. Jenkka: No mitäs muutakaan tästä voisi tulla mieleen kuin ah niin ihanat jenkkakahvat. Aina ne jaksaa roikkua mukana eikä niihin aina auta edes kiristävät aluspöksyt.

17. Samba: No tulee kyllä mieleen Rion karnevaalit ja hienot värikkäät höyhenkoristeiset asut. Paljon pillien vihellyksiä ja vilinää.

18. Humppa: Jotain mummojen ja pappojen hörinää. Humppa oli muodissa ehkä kivikaudella. Ei mitään käsitystä miten sitä tanssitaan, mutta tylsältä kuulostaa.

19. Kizomba: Kamikaze? Kauhean aggressiivinen sana eikä muutenkaan mikään hyväntuulinen. Kenties tanssinakin se on jotenkin härkätaistelua muistuttavaa säntäilyä.

Löytyikö suosikkitulkintoja? Oma suosikkini on ehdottomasti fusku, jossa pitää onnistua harhauttamaan tanssipartneria! :D

tiistai 11. lokakuuta 2016

Paluu perusteisiin

Monesti tanssitaidon karttuessa saattaa ajatella, että "minä osaan jo tämän lajin". Tuntuu, että perusaskelta on tankattu niin monta kertaa, että sen osaisi jo vaikka unissaan. Itsekin myönnän ajatelleeni monta kertaa, etten viitsi harjoitella enää perusasioita, koska ne ovat jo tarpeeksi hyvässä hallinnassa.

Tämä ajattelutapa todistettiin harhaluuloksi - jälleen kerran - eilen. Olin  parhaalla tanssitunnilla pitkään aikaan - nimittäin buggin alkeisjatkolla. Myönnän miettineeni ennen tuntia, kannattaakohan sinne mennä, saakohan sieltä mitään irti. Tunnin aiheena olivat erilaiset pyörimiskuviot, ja mikä parasta, pyörimistekniikkaa hiottiin melko tarkasti ennen sen asettamista kuvioihin. Minulla on joskus ollut ongelmana se, että kun saan mieheltä suunnan johon pyöriä, en pysy kyseisessä suunnassa vaan lähden pyörimään vinoon. Siispä nämä pyörimistreenit sopivat minulle aivan loistavasti. Oli hyvä kiinnittää myös huomiota joustoon pyörimisessä - suorin jaloin pyöriminen kun ei missään tapauksessa buggissa onnistu, eikä onnistuessaan ainakaan näytä kovin hyvältä.

Toinen tunnin positiivinen anti oli perusaskeleen harjoittelu. Kaikki lähtee askelluksessa siitä - ainakin meillä naisilla - että askel rullaa hyvin. Ja sitä askelta pitää todella muistaa aktiivisesti itse rullata, pelkkä tepastelu ei kelpaa! Oli itse asiassa hyvinkin opettavaista katsoa opettajan näyttävän ensin tepasteluversion ja sitten rullausversion. Yhteisen rullausharjoittelun jälkeen harjoittelinkin askellusta kaikissa vaihtoväleissä tunnin loppuun asti - ja tunnin jälkeen jaloissa tuntui sen verran, että ainakin niillä oli tehty kunnolla töitä! Minusta on todella hyvä, että tunnilla käydään joitakin tekniikka-asioita, joita naiset voivat harjoitella yksinään, kun odottavat vaihtovuoroa (tilanne kun usein sattuu olemaan se, ainakin noilla Sekahaun tunneilla, että jokaisessa vaihtovälissä on vähintään yksi nainen). Jos niitä ei käydä yhdessä läpi, niitä ei tahdo muistaa, ja sitten ei osaa vaihtovälissä oikein treenata mitään ja näin ollen tulee seisoskeltua puolet treeniajasta. Tällaisten tekniikkamuistutusten ansiosta naistekin saavat kaiken irti treeneistä! 

Ja sehän tosiaan nähtiin eilen, että tekniikan kanssa ei voi ikinä tulla valmiiksi. Kun rullaavaan askeleeseen kiinnitti oikeasti huomiota, huomasi miten paljon se vaikutti omaan tanssiin. Syyskuun lopulla valittelin kirjoituksessani sitä, miten nimenomaan bugg-askeleen rullaus tuntui vaikealta ja tunsin näyttäväni hölmöltä. Eilisten treenien jälkeen minusta tuntui jopa siltä, että tanssini näytti hyvältä (Ja entisestään riemua lisäsi se, kun eräs tuntematon nainen nykäisi hihasta treenien lopulla ja sanoi että tanssin ihanasti! Kiitos hänelle siitä, hymyilin koko matkan kotiin <3)!

Treenien tärkein opetus? Perustekniikkaa ei voi koskaan treenata liikaa. Välillä on hyvä jättää kuviot sikseen, mennä vaikka vähän tasoaan alemmalle tunnille ja keskittyä ihan vain pelkään tekniikan hiomiseen :)

maanantai 3. lokakuuta 2016

Gong goes afrolatin 30.9.2016

Viime perjantaina olin ensimmäistä kertaa Suomessa lattaribileissä. Madridissa asuessani nautin hurjasti siitä, että salsabaareja löytyi joka kulman takaa ja lattaribileitä olisi ollut vaikka viikon jokaisena iltana. Madridissa oli todella paljon hyviä salsan tanssijoita ja tanssi-illoista jäi melkein aina tosi positiiviset fiilikset. En olisi ikinä uskonut, että tällaista lattaritanssikulttuuria löytyy myös Suomesta, mutta vähän aikaa sitten sain kuulla eräältä lattaritanssien opettajalta, että oikeastaan täällä Turussa on melko paljon tanssitapahtumia, ja salsapiirit ovat - pienestä koostaan huolimatta - varsin aktiiviset. 

Ja lattaribileitä näyttää tosiaankin löytyvän sille, joka vain osaa etsiä. Joka viikonloppu on monia tapahtumia ja mahdollisuuksia tanssia lattaritansseja! Viime viikolla bongasin Gong-nimisestä paikasta lattaribileet nimeltä "Gong goes afrolatin". Houkuttelin rakkaan tanssiystäväni Tian mukaan ja suuntasimme innoissamme paikalle katsomaan, mitä illalla on tarjottavanaan.

Ilta alkoi (ilmaisella, jee!) kizomba-kurssilla. Minulla on ollut ja on ehkä edelleen hieman ennakkoluuloja kizombaa kohtaan, se kun näyttää lähinnä kyseenalaiselta vääntelehtimiseltä aivan liian lähellä paria. Kizomba-kurssi oli kuitenkin tosi hauska, ja enää tuo tanssilaji ei tunnu niin vieraalta kuin ennen! Opettajat olivat tosi mukavia ja niin olivat myös oppilaat - tunnelma oli melko kansainvälinen, koska paikalla näytti olevan monen eri kansallisuuden edustajia. Olisi melkein voinut kuvitella olevansa taas Madridissa ja salsabileissä :)

Kizomba-kurssin jälkeen valot himmennettiin ja musiikki laitettiin täysille. Aika paljon tuli kizomba-musiikkia, varmaan juuri sen takia että se oli ollut kurssin aiheena. Paljon tuli myös lattarityylistä "bilemusiikkia", jota tanssittiin sitten enemmänkin vain ilman paria. Bachataa tuli myös jonkin verran, ja sitä tanssimme lähinnä Tian kanssa keskenämme. Omia suosikkihetkiäni olivat ne, kun soitettiin salsamusiikkia. Salsa on lattareista oma lempparini, ja rakastan sen tanssimista! Pääsin tanssimaan muutamat aivan todella hyvät salsat, ja pääsin myös opettamaan Tiaa tanssimaan salsaa eli sain harjoitusta myös miehen askeleista. 

Oli todella upeaa huomata, että Turusta löytyy tuollaista toimintaa. Kuten sanottu, ilta oli ensimmäinen lattari-iltani Suomessa, mutta ei todellakaan viimeinen. Olen alkanut jo katsella, josko seuraavaksi viikonlopuksi löytyisi jokin varteenotettava menopaikka... Aivan huippua, että oikeasti asun täällä ja voin mennä salsabileisiin niin usein kuin vain haluan!


Olen ryhdistäytynyt postausten kirjoittamisessa, ja nyt pitäisi vielä ryhdistäytyä tanssireissujen kuvaamisessa... Kuvassa oleva syksyinen omenaämpäri saa toimittaa tämän postauksen virallisen kuvan virkaa - aasinsiltana voidaan pitää vaikkapa sitä, että perjantain salsailta teki minut yhtä onnelliseksi kuin ämpärillinen oman puutarhan omenoita! <3

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Auran nuortentalo 1.10.2016

Luvassa tanssiraporttia pitkästä aikaa! Eikä ihan mistä tahansa illasta, vaan eilisestä illasta Auran nuortentalolla - parhaasta illasta ikinä!

Lähdin tansseihin odotukset korkealla ja aivan mieletön tanssihii päällä. En ollut päässyt tanssimaan moneen viikkoon, ja edellinenkin tanssi-ilta oli Esakallion katastrofi-ilta (siitä voi lukea täältä), joten tuntui kuin en olisi ollut tanssimassa kunnolla tuhanteen vuoteen. Auran nuortentalolla on aina ollut sydämessäni ihan erityinen paikka, koska siellä tanssit ovat aina aivan loistavia ja kotiin saa lähteä onnellisena ja jalat särkien :)

Tämä ilta ei tehnyt poikkeusta. Ihmisiä oli paljon, vaikka samaan aikaan oli käynnissä myös Valasrannan päättäjäiset. En tiedä millainen tilanne Valaksella oli, mutta Aurassa oli ainakin suurin osa tanssitutuistani, ja myöskin paljon uusia kasvoja, mikä on aina tosi positiivista. Alussa näytti hieman huonolta nuorien suhteen, mutta heitäkin löysi yhdeksään mennessä paikalle kunnon joukko! Naisia oli huomattava enemmistö, ja naistenhaulla jäi aika äkkiä ilman paria, jos ei heti hakurivin muodostuttua syöksynyt hakemaan. Tämä ei kuitenkaan haitannut ja tanssimaan pääsi oikein hyvin.

Illan bändeinä olivat Sinitaivas ja viime tanssikerrasta tuttu Antti Ahopelto Etiketteineen. Oli ihanaa nähdä Sinitaivasta pitkästä aikaa! Erityishuomion ansaitsee se, että heillä oli ohjelmistossaan paljon uusia tosi hyviä kappaleita, kuten esimerkiksi Elias-kitaristin tulkitsema Niin minä rakastan sua. Toinen erityiskiitos tulee siitä, että Sinitaivas soitti kaikkien aikojen lempparini Ikuisuus aamuun, jota melko harvoin keikoilla kuulee. Kolmas plussa tulee siitä, että Sinitaivas on onnistunut tekemään valssikappaleesta ihanan ja mielenkiintoisen. Yleensä tavalliset valssit ovat tosi tylsiä, mutta Sinitaivaan esittämä Toinen valssi on aivan ihana! Siitä tulee jostain syystä mieleen Muumit - erityisesti se jakso, jossa on naamiaiset ja tanssiaiset :) Ja vielä on mainittava, että uusi cha cha -kappale Kaikkeuden kaunein on edelleen aivan ihana!

Antti Ahopelto oli jälleen myös hyvä. Ehkäpä tanssilajien kirjo saisi olla hieman monipuolisempi, mutta mitään varsinaista valittamista minulla ei ole. Ahopelto laulaa todella hyvin. Erityisesti mieleeni jäi vauhdikas bugg-kappale Petra, jota olen kuunnellut Spotifysta Heikki Koskelon versiona. Koskaan en ole vielä kuullut sitä livenä, mutta ai että pidin tuosta Ahopellon versiosta! 

Kaiken kaikkiaan ilta oli aivan täydellinen. Täynnä ihanaa tanssitunnelmaa, huippuja tanssituttuja ja uusia tanssikuvioita :) Aivan loistava tanssisyksyn käynnistys, ja nyt on todellakin sellainen olo että tekee mieli treenata joka viikko ja suunnata tansseihin niin uisen kuin vain opiskelut antavat periksi!

ps. Oli ilmeisesti niin hauska ilta, että kuvatkin jäivät ottamatta... Tällä kertaa siis tanssiraporttina pelkkä tylsä teksti - lupaan parantaa ensi kertaan! :)