Tanssileirin varustelista

Olen ollut tanssileirillä vasta kuusi kertaa, joten en tosiaan ole mikään tanssileirikonkari :D Silti ajattelin tehdä tällaisen pienen listan asioista, mitkä minä itse otan mukaan tanssileirille mennessäni. Minä täällä jo kovasti odotan TanssiStarttia, ja olen jo vähän aloittanut pakkailua.

- Treenivaatteita. Tarpeeksi. Itse vähän suunnittelen vaatteita kurssien mukaan, lattaritunnille vähän vartalonmyötäisempää ja bugg-tunnille joku kiva pyörivä hame :)

- Iltatanssivaatteita. Näitä kannattaa ottaa yhdet ylimääräiset, koska viimeisenä iltana ei välttämättä enää huvitakaan laittaa sitä mekkoa, minkä oli suunnitellut laittavansa - silloin on hyvä, kun on kaksi vaihtoehtoa.

- Tanssikengät. Ja mahdollisesti myös kenkienhuoltovälineet, ainakin pitkälle leirille.

- Villasukat / säärystimet. Ettei tule tauoilla kylmä!

- Lämmin huppari / villapaita ja pitkät housut. Kts. edellinen kohta!

- Golfpallo. Kipeiden jalkapohjien hoitoon.

- Laastaria yms ensiapuvälineitä. Ainakin silloin, jos sinulla on jo valmiiksi jäätävä luistelusta saatu rakko kantapäässä, kuten minulla nyt :D

- Henk. koht. hyg. väl. Hammasharjat, shampoot, pyyhkeet ja muut itsestään selvät asiat.

- Hiustenlaittovälineet, meikit yms. Itselläni tähän kohtaan kuuluvat hiusharja, ponnareita ja pinnejä, hiuslakka sekä meikkivoide, muita aineita en juurikaan käytä. Ai niin, huulirasvaa ei saa unohtaa!

- Päiväkirja. Jos sattuu sellaista pitämään.

- Nukkumisvaatteet. (ja mahdollinen unilelu - niin, minähän olen jo täysi-ikäinen... :D)

- Juomapullo. Tarpeeksi iso. Puolen litran pullo ei riitä mihinkään, joten kannattaa ottaa suoraan puolentoista litran, ainakin kesäisin.

- Koulukirja tai pari - ainakin jos sattuu lähtemään leirille näin ennen kirjoituksia.

- Lattiamajoittujille majoittumisvälineet. Minun tapauksessani makuupussi, makuualusta ja tyyny. Ei sitä nyt tarvitse mitään matkasänkyä raahata, herranjestas :D

- Kännykkä, kuulokkeet, lompakko, silmälasit ja muut niin selviöt jutut, ettei niitä tarvitse edes tässä listassa mainita :D

Tsekatkaa ihmeessä myös ei-niin-amatöörimäinen vinkkilista TanssiStartin sivuilta: click!

Minun tämä iltani kuluu seuraavanlaisissa merkeissä. Tosin ensin on päntättävä vähän sosiaalipsykologiaa ja mahdollisesti katsottava parit englannin ylppäritehtävät. Mutta sen jälkeen, Tanhuhovilla tavataan! 

Hiestä märkä

Tänään aion avautua ja jakaa kanssanne erittäin vakavan aiheen sekä siihen liittyvät traumani. Aiheen, joka aika ajoin jopa hieman häiritsee tanssin riemua. Okei, ehkä ei ole kyse mistään ihan tappavasta, kunhan vain yritin aloittaa tämän tekstin dramaattisesti ja mahtipontisesti :D

Minä olen hikoillut aina ihan tosi paljon. Kuntosalilla, jalkapalloa pelatessa, aina liikuntaa harrastaessa. Koulussa oli ihan älyttömän kiusallista, kun liikuntatunneilla halusi tehdä kaikki jutut täysillä, muttei kehdannut ettei olisi alkanut hikoilla - pienempänä sitä nimittäin ajatteli, että suuri hikoilun määrä korreloi huonon kunnon kanssa. Eihän sitä halunnut näyttää rapakuntoiselta - varsinkin kun yleensä oli vielä porukan isokokoisin. Luojan kiitos omalta osaltani koululiikunta on ikuisesti ohi!

Jokainen, joka on oikeasti kunnolla tanssinut, tietää, että se lasketaan liikunnaksi (jopa urheiluksi?), ja että siinä tulee tosi kuuma kun muutaman kappaleen ihan täysillä joraa. Sitten kun vielä lavalla on hirveän paljon ihmisiä, ja ollaan tosi lähellä muita, tulee entistä kuumempi. Kaikista pahin on jälkihiki: tanssii ensin ihan täysillä parit polkat, ja sitten tuleekin todella hidas kappale, jossa ollaan ihan lähellä toista. Biisin jälkeen tekee mieli pyyhkiä hikeä kaksin käsin, ja tuntuu että toinen miettii "oho, näinkö hitaan kappaleen tanssiminen oli noin rankkaa" :D Yleensä ensimmäisen kahden tunnin aikana hikoilu on kaikista pahinta, mutta ajan kuluessa siihen jollain tavalla tottuu, ja illan lopulla saattaa olla jo kylmä ja tekee mieli laittaa huppari päälle. Kesällä tilanne on kaikista pahin, kun on jo muutenkin kuuma, talvella tilannetta hieman helpottaa yleinen kylmyys. 

Tansseissa hikoiluun on jo jollain tavalla tottunut ja sen on hyväksynyt osaksi harrastusta: muutkin usein hikoilevat, joten ei ole maailmanloppu, jos selkä sattuu olemaan vähän märkä. Silti joskus harmittaa. Toiset tytöt pitävät hiuksia auki ja tanssivat ihan tyytyväisinä ja kuivina, näyttäen illan lopulla aivan yhtä hehkeiltä kuin tansseihin tullessaan. Minun kohdallani hehkeydestä ei voi puhua enää ensimmäisen puolituntisen jälkeen. Välillä sitä tuntee olonsa maailman epäviehättävimmäksi, kun posket helottavat punaisina (sekin vielä, hikoilu ei ole ainoa ongelmani vaan myös täysin epäinhimillinen punanaamaisuus :D) ja hikiset, ponnarista irronneet hiussuortuvat kehystävät kasvoja. Sitten kun vielä joskus saa hikisyydestään jotain kommentteja (todennäköisesti ihan hyväntahtoisiksi tarkoitettuja), tekisi mieli kaivautua maan alle ja viettää koko loppuelämänsä siellä. 

Pieniä myönnytyksiä on tehtävä. Välillä tekisi hirveästi mieli tanssia joku hyvä kappale, mutta on vain yksinkertaisesti niin kuuma ja hiki, että on pakko käydä kuivattelemassa. Se on niin ärsyttävää! Jotkin vaatevalinnat on myös suljettava pois: vaaleat vaatteet, joissa kosteus näkyy selvästi, sekä jotkin tietyt materiaalit. Sen verran annan hikoilun rajoittaa, mutta enempään en suostu. Himmailemaan en todellakaan rupea; tanssit tanssitaan täysillä, vaikka sen jälkeen uisi hiessä. Jos joku tanssittaja siitä säikähtää, niin saa olla hakematta siitä eteenpäin :D

Onko minulla lukijoiden joukossa kenties sielunsiskoja tai -veljiä? Kärsittekö te hikoilemisesta tansseissa, tai häiritseekö teitä hikinen viejä/vietävä? Onko jollakulla kenties jotain salaisia jippoja, joilla hikoilua voisi hillitä? Mielenkiintoista on, että yleensä miehet näyttävät hikoilevan enemmän kuin naiset - vai johtuuko se siitä, että naisiin ei usein kiinnitä niin paljon huomiota kuin miehiin?

V2 27.12.2014

Olipas hauska ilta! Eilisen motto oli selkeästi "ei se määrä, vaan se laatu". Ihmisiä oli nimittäin aika vähän, varsinkin miespuolisia. Nuoria tyttöjä istuskeli paljonkin penkillä, mutta nuoria miehiä ei näkynyt missään. Todennäköisesti kaikki sen suunnan nuoret olivat Aurassa ja minun kotikontujeni ihmiset Lumon avajaisissa ja Ruusulinnassa. Alkuillasta ehkä vähän harmitti, ja olin ihmeissäni - viime kerralla kun V2:lla olin (maaliskuussa), siellä oli hirveän paljon nuoria! No, eipä minua enää muutaman kappaleen jälkeen haitannut, kun pääsin silti paljon tanssimaan ja hauskaa oli :)

V2 on tosi kaukana, enkä sinne kyllä lähtisi yhdeksi illaksi, mutta nyt olin yötä erään tuttavan luona, joten ajomatkaa ei loppujen lopuksi tullut kuin puolisentoista tuntia suuntaansa. V2 on (ainakin ennen, enää en ole ihan varma kun niitä ihmisiä ei paljon ollut) niin kiva lava, että pitkä matka ei haittaa. Minä tykkään tosi paljon niistä koristeluista, ja lava on mukavan kookas. Kahvilan puolelta voi kivasti tarkkailla orkestereita, samalla kun siemailee aivan taivaallista sitruunalimua. Pientä miinusta lavalle on annettava siitä, että naisten rivin penkeillä on pahuksen kylmä (jostain sieltä seinän takaa puhaltaa koko ajan kylmä viima) ja paikka paikoin lattian saumat osuvat ikävästi jalkoihin tanssiessa. 

Sinitaivaalla oli tosi hyvät setit jälleen. Pitkästä aikaa saatiin kuulla mm. Sori vaan ja Child's anthem. Mikan laulamasta Pelurista on tullut melkein yksi lemppareistani. Kertosäe on niin kiva, kun kaikki laulavat taustalla stemmoja. Sultans of swing oli mielestäni vähän tylsä silloin kun se uutena tuli ohjelmistoon, mutta nykyään olen alkanut pitää siitä. Se on vähän erilainen kuin perinteiset bugg-biisit, ja se on myös mukavan vauhdikas. Pistimme eilen Ellin kanssa sähläten tanssien, kun oli Rio Granden ja mainitun Sultans of swingin aika. Sinitaivaan polkkakappaleita ei valitettavasti päästy tanssimaan, mutta onneksi toinen orkesteri soitti polkat. Masurkat ja jenkat mentiin Sinkkujen tahtiin. Toinen jenkka tietysti tuttuun tapaan letkajenkkana - turvallisesti orkesterin herrojen välissä :)

Saija Tuupanen sekä hänen bändinsä eXmiehet (Arvatkaa, kuinka kauan olen miettinyt tuota kirjoitusasua. Kuuluuko se kirjoittaa niin, että ensimmäinen e on pieni?) olivat minulle uusia tuttavuuksia. En joutunut pettymään! Heillä oli tosi kivoja kappaleita ja Saija Tuupanen oli hyvä esiintyjä ja hänellä oli hieno ääni. Silti pidin ehkä enemmän pelkän bändin esittämistä kappaleista. Jostain syystä naisiskelmälaulajat eivät iske minuun ollenkaan. Pitää olla ihan tosi hyvä naislaulaja, että minä olisin innoissani! :D 

Kuvat tällä kertaa loppupläjäyksenä. En oikein vieläkään osaa päättää, onko hauskempaa, että kuvat ovat teksipätkien välissä vai kaikki yhdessä lopussa. Toivottavasti lukijoillani on ollut hauskat tanssit, missä ikinä sitten tanssittekaan! Jos teitä kiinnostaa, millaiset avajaiset paljon puhutussa Lumossa oli, niin mainio kollegani on niistä blogissaan kirjoitellut: click!

Pienet huoltoasemaseikkailut ennen tansseja. Joku haamuilee oikeassa reunassa...

Taiteellinen kaakaokuva. Vasemman reunan ruskea läikkä kupin reunassa tosin vähentää tämän taiteellista arvoa aika olennaisesti :(

Lempipaikkani V2:lla :D

Vessasta löytyi mainio kuvausseinä!

Romanttisuuspisteet V2 keräsi tunnelmallisilla kynttiläpurkeilla :3

Hyvää joulua!

Aivan ihanaa joulua kaikille lukijoilleni ja muille ihanille tanssi-ihmisille! Toivottavasti teillä on rento, romanttinen ja tunnelmallinen joulu :) 

SLVTE menee joulun pyhiksi pieneen ulkoasuremonttiin, joten älkää hämmästelkö, jos seuraavina päivinä blogi ei ole näkyvissä. Palataan asiaan sitten uudella, entistä ehommalla ulkoasulla ja ihan uudenlaisella innostuksella!

Mikä tekee joulumielen?

Joulusiivous huoneessa ja puhtaat joululakanat, joiden alle voi käpertyä illalla nukkumaan.

Suklaa.

Puolipäivään asti istuminen pyjamanhousuissa ja glögin siemailu puolen litran mukista.

Rusinasoppa.

Disney-leffojen katsominen aamulla heti herättyä. Aladdin on ihanin ikinä!

Lumi. Taidetaan vihdoinkin saada valkoinen joulu.

Postilaatikosta joka päivä löytyvät joulukortit.

Joulusauna, jalkakylpy ja lumessa pyöriminen suoraan saunasta.

Kynttilät.

Jouluruokien teko koko perheen voimin, erityisesti hedelmäsalaatin pilkkomistalkoot. 

Maailman parhaan Bohnanza-papupelin pelaaminen joulukuusen alla.

Joulukukat.

Joululaulut ja niiden soittaminen ja laulaminen kyllästymiseen asti.

Pöydällä nököttävä minulle osoitettu mysteeripaketti, jonka alkuperästä minulla ei ole aavistustakaan. Niin jännittävää!

Jouluvillasukat. 

Joulukuusen koristeleminen. Se, kun voi illalla hiipiä pimeään saliin ja katsella joulukuusen valoja. 

Joulukirkko ja tutut jouluvirret.

Lumiukko jouluaattona joulupuuron jälkeen.

Valvominen pitkälle yöhön ja herääminen aamulla silloin kun haluaa.

Tieto siitä, että joulun jälkeen pääsee taas tanssimaan! 

Antti Ketonen @ Pyhän Laurin Kirkko

Tämä kuva ei näytä täällä tämän kokoisena
 yhtään niin hyvältä kuin Instagramissa... 

Eilen lähdettiin Ellin ja Tommin kanssa kuuntelemaan Antti Ketosen joulukonserttia Lohjalle. Liput oli ostettu jo hyvissä ajoin, joten ajattelimme, että paikallaolo varmaan puoli tuntia ennen konsertin alkua riittää... mutta ei. Paikka oli jo puolelta ihan täynnä ihmisiä. Istuimme siis aika takana, ja kaiken lisäksi juuri sopivasti sellaisen valtavan pylvään takana (kts. kuva alla), eli konsertista jäi kyllä kaikki näkemättä :D Vieressämme oli pieni valkokangas, mistä esitystä olisi voinut seurata, mutta sen laatu ei paljoa päätä huimannut: kun vaihtoehtoina oli katsella pylvästä tai valkokankaalta kahta valkoista haamua, päätin nauttia musiikista suurimmaksi osaksi silmät kiinni.

Eipä se loppujen lopuksi haitannut, ettei mitään nähnyt - kuuluvuus oli nimittäin tosi hyvä. Tykkäsin hirveästi siitä, että esitys oli tavallaan niin vaatimaton - vain Ketonen itse ja pianisti (Mikko Tuominen, joka säesti Antin joulukonserttia myös kaksi vuotta sitten Salossa, kun olin kuuntelemassa). Antin ääni soi kirkossa valtavan nätisti ja kappalevalinnat olivat sellaisia, että välillä liikutuksenkyyneleitä ei vain voinut estää. Välispiikkauksista ei kyllä saanut paljoakaan selvää, mutta ihmisten naurahtelusta saattoi päätellä että vitsejä kerrottiin! :D

Konsertissa sain kuulla omia lempijoululaulujani - Sylvian joululaulu, Tulkoon joulu, Tähti tähdistä kirkkain, Sydämeeni joulun teen... Mistähän johtuu, että kaikista kauneimmat joululaulut ovat niitä mollivoittoisia? En oikeastaan välitä ollenkaan niistä iloisemmista, tosin Nisse-polkka on kyllä ihan lyömätön! :D Antti lauloi myös omia joulukappaleitaan, muunmuassa maailman ihanimman Miljoona toivomusta, muutaman vuoden takaisen Joulu valtaa sydämen sekä encorena tämänvuotisen joulukappaleen Tähdenlennon näin. Konsertin jälkeen oli jouluinen olo, eikä tolpan takana istuminenkaan enää harmittanut niin paljon kuin ennen konserttia.

Enää kolme yötä jouluun! Hiihelihii!

Tanssilavan mielensäpahoittajat

Facebookin Tanssiporukkaa ja esimerkiksi vaikka Suomi24:n keskusteluja seuratessa huomaa, miten paljon negatiivista energiaa tanssi-ihmisten joukkoon mahtuukaan. Miten moni asia voikaan olla pielessä, ja miten monesta asiasta mielensä voikaan pahoittaa. 

Useimmin kuultu syytös on, että tanssipaikoista on kadonnut kaikki hohto ja että tanssista on tullut urheilua. "Ennen pukeuduttiin hienosti, nykyään pidetään urheiluvaatteita." Oma vaatimaton mielipiteeni on, että se riippuu ihan itsestä. Ei kaikkien ole pakko tehdä tanssista urheilua - voihan sinne tulla vain istuskelemaan. Fakta on kuitenkin se, että jos tanssii illassa vähänkin enemmän, niin lasketaanhan se jo liikunnaksi, ja itse ainakin hikoilen tansseissa todella paljon, joten mielestäni on hauskempaa hikoilla mukavissa vaatteissa kuin siinä kaikista hienoimmassa pitsileningissä ja korkokengissä. Ja ymmärrän, jos joku herra mieluummin tanssii teknistä materiaalia olevassa t-paidassa kuin pikkutakissa. Ei sen pitäisi olla keneltäkään pois, jos joku pukeutuu niin kuin haluaa.

Sitten sanotaan, että pitäisi tanssia vain foksia ja valssia, kädenalitanssit ovat uusia typeriä hömpötyksiä ja täyttä kuraa. Onko kukaan näistä valittajista oikeasti tanssinut kädenalitansseja, vai ovatko he vain kateellisia niille jotka osaavat? Nämä kädenalitanssijat ovat sitten ilmeisesti niitä samoja, jotka tulevat lavoille vain suorittamaan ja urheilemaan, eivätkä välitä pätkän vertaa itse tanssimisesta.

Niin, ja luinhan minä jostain sellaisenkin väitteen, että nykyään tansseissa keskitytään vain suorittamiseen vailla tunnetta ja läheisyyttä. Nuori ja tyhmä saatan olla, mutta sen verran tiedän, että tunne ja taito eivät todellakaan ole toisensa poissulkevia. Päinvastoin, taitojen karttuessahan sitä oppii enemmän ilmaisemaan tunnetta tanssimalla ja välittämään sitä tanssiparille. Ja mielestäni esimerkiksi rumbassa (hyi olkoon, joku lattari, missä kaikki perinteisyys ja läheisyys!?) on huomattavasti enemmän läheisyyttä kuin vaikkapa perusfoksissa. 

Ja nuoret. Ikuinen puheenaihe sekin. On ihanaa, kun vastaan on tullut niitä vähän vanhempia ihmisiä, jotka kannustavat tanssimaan ja suhtautuvat tosi positiivisesti siihen että näinkin nuori ihminen tanssii, mutta on niitä sitten toisenlaisiakin. Miksi niin moni laajemmalla elämänkokemuksella varustettu naishenkilö tuntuu olevan niin katkera siitä, että heidän ikäisensä miehet tanssittavat myös meitä nuorempia? Joku minulle kerran sanoi (toivottavasti puoliksi vitsillä), että "mitä sinä nyt tänne tulit nuo parhaat miehet varastamaan". Ai, en tajunnutkaan, että ne miehet oli merkattu teille. Sori. Mutta kyllä teille kuitenkin minun ikäiseni pojat näyttävät kelpaavan...! Toinen täti taas ilmoitti minulle kerran, että "sinähän olet puolialasti" (= toppi ja hame päällä). Myönnän, aika säädytöntä... :D

Muutamia paheksuvia katseita ollaan myös saatu, kun ollaan Ellin kanssa esimerkiksi naurettu kovaäänisesti. Yritän toki vähän hillitä sangen kovaäänistä nauruani, mutta mielestäni sen ei pitäisi olla rikos, että on hauskaa. Viime viikonloppuna käveltiin rivin ohi ja saatiin kuulla: "Tuossa menee nuo nuorisobilettäjät." Ehkä meidän pitäisi siirtyä jonnekin baariin, missä suurin osa meidän ikäisistämme kiskoo kaljaa kaksin käsin ja hoippuroi tanssilattialla venkoillen musiikin tahdissa. Olen minä sitäkin kokeillut. Ei ole hauskaa. Siksi aion tästä eteenpäinkin kulkea lavatansseissa räkättäen täyttä kurkkua, varastaen arvon daamien tanssikavaljeereja ja kylmästi, vailla läheisyyttä tanssien. Ehkä laitan ensi kerralla juoksuhousut jalkaan. 

Kertokaa ihmeessä omia tuntojanne aiheesta :) Onnistuinko tälläkin kirjoituksellani pahoittamaan jonkun mielen?

Ruusulinna 13.12.2014

Olipas muuten taas ihan huippuilta! Loppuillasta tosin meinasi veto jo vähän hiipua. Voisiko olla niin, että kun tanssitaito paranee, sitä tanssii enemmän täysillä ja väsyy nopeammin? Tai sitten vain viikon valvotut yöt vaativat veronsa...

Lumisuusaste on hieman korkeampi kuin lokakuun Ruusulinnareissulla, mutta paikka ja seura on sama :D

Ennen tansseja on hyvä napata huoltoasemakaakaota ...ja leivoksia!

Ihmisiä oli paljon ja tanssia sai koko ajan. Naistenhaulla aktivoiduin ja pääsin, että haen kaikille biiseille jotakuta. Ihan ei toteutunut tämä tavoite, mutta yritys oli hyvä! Ruusulinnan hakujärjestely on kyllä paras ikinä. Kolme tuntia saa jorailla ennen kuin tarvitsee itse hakea. Masurkat mentiin Ellin kanssa kahteenkin kertaan, ja polkkaakin päästiin vaikka kuntoni meinasikin vähän loppua kesken. Illan aikana nautin myös kahdet upeat salsat ja melkeinpä yliannostuksen buggia ja fuskua :) Mikä ei ole missään tapauksessa huono asia, hauskoja tansseja kun ovat.

Sinitaivaasta ei sen enempää, etteköhän te jo arvaa, että minulla ei ole mitään valittamista :) Toisena bändinä oli Pequeno solistinaan Mia Leivo. Täysin uusi tuttavuus ja suhtauduinkin heihin aika skeptisesti. Ihan turhaan! Mielestäni tosi hyvä bändi ja Leivolla oli hieno ääni ja hän oli muutenkin positiivinen ja hyvä esiintyjä.

Lempparihame!

Hiukan olisin ehkä kaivannut enemmän lattareita, ilta oli aika perustanssipainotteinen (tämä sana sisältää siis foksin, tangon, valssin ja humpan) varsinkin Pequenon osalta. En ole oikein vieläkään oppinut pitämään (nopeasta) valssista, joten sitä tuli minun makuuni aivan liikaa. Humpat mentiin kaikki buggina. En ole tanssinut perinteistä humppaa tosi pitkään aikaan!

Ruusulinnan ah-niin-hyvällä-maulla toteutettu sisustus

Ruusulinnan henkilökunnalle on annettava pienet moitteet. Nyrpeää sakkia. Eivät tietenkään kaikki, eräs narikkaihminen oli oikein miellyttävä ja pakollisen sitruunalimuannokseni ostin oikein ystävälliseltä tyttöihmiseltä. Mutta henkilökunnan yleisilmeeseen voisivat ruusulinnalaiset panostaa vähän enemmän. Asiakaspalvelusta kun kuitenkin on kyse.

Nyt on kaiken kaikkiaan erittäin väsynyt, mutta tyytyväinen olo. Jalkoja jomottelee, mutta ajatukset ovat jo seuraavassa viikonlopussa. Teeriharjulle on ehkä päästävä! Ihanaa ensi viikkoa teille, toivottavasti kaikilla on ollut hyvä tanssiviikonloppu :)

Teeriharju 12.12.2014

Ehkä paras ilta ikinä! Oli hauskaa taas päästä pienen tauon jälkeen tanssimaan. 

Ennen tansseihin lähtöä syötiin leipomaani Sinitaivas-mutakakkua :)

 Teeriharjulla oli ihan mukavasti ihmisiä, huomattavasti enemmän kuin viime kerralla, kun siellä olin. Täyttä ei kuitenkaan ollut, ja koko ajan mahtui hyvin tanssimaan. Tanssin ihan hirveän paljon, jopa kaikki naistenhautkin vietin parketilla. Tuttuja oli liikkeellä muutama, ja uusiakin tuttavuuksia löytyi. Tanssin muunmuassa ehdottomasti parhaat cha chat ikinä!

Teini esittelee asuaan Teeriksen vessassa, ja joku hömppä esittelee
virnettään peilissä :D

Loppuiltaa hivenen varjosti se, että sain aika ilkeästi jonkun kanssatanssijan korosta jalkaani, ja sen jälkeen tuntui siltä, ettei uskalla enää hirveästi tanssia. Vetäydyin penkille istumaan, ja jouduin antamaan KOLMET pakit. Tunsin oloni ihan hirveäksi ihmiseksi :( Kyseiset herrat varmaan vihaavat minua koko loppuelämäni. Ääää! Tästä viisastuneena tajusin loppuillaksi paeta ylös parvelle, ja sielläkin jouduin torjumaan yhden tanssiinkutsun. Mega-ääää!

Hassua, että juuri kun viimeksi sanoin täällä, että olen kaipaillut Sinitaivaan biisiä Alle mun sateenvarjon, niin eilenhän he sen sitten soittivat :) Se tuli parina Kellohameen kanssa, ja oli kyllä niin hauskaa päästä tanssimaan vauhdikasta fuskua niiden tahtiin. Huomasin muuten eilen ensimmäistä kertaa, että myös Sinitaivaan Seuraavassa elämässä on ihan älyttömän kaunis kappale. Taitaa kivuta jopa Sinitaivas-lempparieni joukkoon.

Multitaiteellinen taidekuva romanttisesta valaistukseksta!

Helmenkalastajia olen ollut kuuntelemassa varmaan pari vuotta sitten. En muistanut tarkemmin, millainen bändi on kyseessä, mutta mielessäni olen niputtanut heidät sellaiseen perushyvä perinteinen -osioon (missä ovat muunmuassa Myrskytuuli, Henkka&kulkurit ja muut sellaiset). Ja sellaisia he olivatkin. He soittivat muunmuassa sen yhden tosi hauskan jenkan, missä mennään ensin jonnekin, sitten jonnekin, ja "sitten kaikki joukolla kuivaamaan" (olipas taas erittäin informatiivinen selostus). Mikä sen nimi muuten on?

Yhdet siistit ja yhdet semihomeiset tanssikengät tanssien jälkeen.
Pitäisiköhän minun jo heittää nuo vanhat Blochit pois...?

Aamulla oli yllätyin positiivisesti, kun jalkani ei ollut enää ollenkaan kipeä. Maassa on myös oikein mukava kerros lunta, ja nyt on jouluinen olo :) Illalla mennään katsomaan Sinitaivaan viimeistä keikkaa ennen joulua. Paikkana Ruusulinna. Oikein hyvää Lucian päivää kaikille lukijoille!

ps. On muuten aivan ihana tunne, kun on lopettanut ripsivärin käyttämisen tansseissa, ja voi illalla mennä rauhassa nukkumaan eikä tarvitse ensin ruveta jynssäämään silmiä puhtaiksi!

Enrique Iglesias @ Hartwall 10.12.2014

Paras ilta ikinä, vaikkei liittynytkään mitenkään tanssimiseen. Tai, tulihan sitä vähän paikallaan tanssittua katsomossa :D Eilen olin siis kuuntelemassa Enrique Iglesiasin Sex&Love -kiertueen keikkaa Hartwallilla yhden ystäväni kanssa. Olen fanittanut Enriä jo iät ja ajat, ja eilisellä keikalla sitä taas tajusi erittäin selkeästi, miksi kyseiseen herraan olen hurahtanut. Ui jui <3

Saavuimme Hartwallille tunti ennen lämppärin aloittamista, joten ehdimme rauhassa katsella meininkejä. Paikat olivat hyvät, niiltä näki tosi hyvin vaikka ne olivatkin aika kaukana lavasta - oli hauskaa olla niin korkealla. Mielestäni oli tosi laimeaa, että permannolla oli istumapaikat, ja sen takia olimmekin valinneet paikat katsomosta. Tosin istumapaikat pysyivät ehkä vartin, sen jälkeen ihmiset olivat jo ihan innoissaan siirtyneet lavan eteen - eivätkä järkkärit mahtaneet asialle mitään :D

Lämppärinä oli DJ Norlan El Misionario, josta en ollut ikinä kuullutkaan. Myönnettävä on, että hänen settinsä aikana ei voinut muuta kuin pidätellä naurua - miten Enrin, joka on ihan mieletön artisti, lämppäriksi on voitu laittaa jotain niin laadutonta. Ensinnäkään DJ ei osannut juurikaan laulaa - ainakaan nuottiin. Ei siinä mitään, mutta mielestäni silloin ei kuuluisi laulaa ollenkaan monituhatpäisen yleisön edessä xD Biisien vaihdokset olivat töksähteleviä ja biisivalinnat suureksi osaksi tylsiä. Vaikkakin paranivat loppua kohti.

Se on jollain tavalla hieno tunne, kun koko halli räjähtää varsinaisen artistin saapuessa. Sitä kiljunnan määrää, kun Enri aloitti ensimmäisen biisinsä, I'm a freakin. Kaksi tuntia meni ihan älyttömän nopeasti ja olisin toivonut, että keikka olisi kestänyt vielä kauemmin. Oli ihanaa kuulla vanha kunnon Bailamos ja ihana Tired of being sorry. Olin salaa tyytyväinen, ettei Enri ottanut katsomosta ketään lavalle kanssaan Heron ajaksi (se on ollut hänellä tapana), sillä olisin varmaankin tukehtunut kateuteeni. Uusi lemppari Bailando oli aivan ihana livenä, mutta olin pettynyt että Enri lauloi sen englanniksi. Se kun on espanjaksi niin paljon parempi, ja Enri laulaa espanjaksi niin ihanasti :) Espanjankielisiä biisejä oli harmittavan vähän (yksi?), mutta ainakin pääsin hyppimään innoissani paikallani kun Enri kysyi, kuinka moni yleisöstä osaa espanjaa.

Myös siitä olin hieman pettynyt, ettei kuultu ihanaa Do you knowta, mitä Enri on ilmeisesti esittänyt muilla kiertuepaikoilla. Mutta ei se mitään, keikka oli silti ihan älyttömän hieno kokemus kaikkine värivaloineen, ilmapalloineen ja rummutussooloineen. Oli hirveän söpöä, että Enri oli opetellut vähän suomea: Keikan alussa hän sanoi, miten hienoa on olla taas Suomessa, ja sitten "Kiitos. Ihanaa."

Parasta ikinä. Täytyy vain toivoa, että keikan lopussa huudettu "I love you Finland, see you next year" oli lupaus! :3 

Huomenna nähdään Teeriharjulla! Mahdolliset hakijat, varautukaa henkisesti, olen varmaan huomennakin vielä niin Enrihiitunnelmissa että tanssiminen kanssani voi olla vaikeaa! :D

Tämän hetken parhaat tanssibiisit TOP 10

Erittäin mukavaa Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää! Näin musiikkiteemalla menee tämä postauskin. Ajattelin listailla mielestäni 10 parasta tanssibiisiä tällä hetkellä. Valinta oli tosi vaikea, sillä minun piti ensin miettiä kaikki parhaat, joita oli varmaan neljäkymmentä, ja sitten karsia ne kymmeneen. 

Valitsin top kymppiini kappaleet, jotka ovat paitsi ihania kappaleita, myös tosi hyviä tanssia. Jos siis kappale on vain ihana, mutta ei sovellu hyvin tanssimiseen, se ei päässyt listalle. Aika monipuolinenhan tuo lista on, vaikka Sinitaivas pitääkin siellä pientä hegemoniaa... Näitä kappaleita en enää saanut mihinkään paremmuusjärjestykseen, sen verran erilaisia ovat :)

Vastasyntyneet - Sinitaivas

Aivan ihana kappale, jossa on ihan uskomattoman kauniit sanat. Vähän ehkä hankala, koska ei tiedä pitäisikö se mennä hitaasti vai nopeasti (kun kuuntelee tuota rytmitystä niin huomaa että vaihtoehdot ovat liian hitaasti tai liian nopeasti :D), mutta sitten kun se joskus osuu täydellisesti kohdalleen niin uijui :3

Sinä minussa - Antti Raiski (Sinitaivas)

Täydellinen cha cha, jossa kauniit sanat ja ihanan pehmeä cha cha -meininki. Ei niin tulinen kuin cha cha voisi olla, mikä juuri tekee siitä kiinnostavan. Varmaankin kaikkien aikojen paras cha cha. 

Amor - Finlanders

Mietin pitkään, laitanko Finlandersilta tähän kappaleen Karkuun vai tämän. Aivan ihana alku, ja sitten kun biisi varsinaisesti lähtee niin koko kropan valtaa niin valtava cha cha -fiilis, ettei auta kuin tanssia. :D Siinä missä Sinä minussa on mielestäni pehmeä, tämä on juuri sellainen mikä tanssitaan aivan täysillä ja vahvoilla aksenteilla. Jos joku osaa minulle kertoa, kuka Finkuista tässä laulaa niin kertokaa ihmeessä, en ole koskaan saanut aikaiseksi ottaa selvää. Mutta pidän hänen äänestään ihan älyttömästi!

Historia de un amor - Julio Iglesias (Sinitaivas)

Puhdasta rakkautta ja kylmiä väreitä. Aivan ihana rumba, jossa todella kauniit sanat. Sinitaivaan versio on kyllä ihana, mutta on sanottava, että onhan tuo vanhemman Iglesiasin ääni ihan kuin hunajaa :3

Lapin kesä - Taikakuu

Aivan ihana. En pidä alkuperäisestä kappaleesta ollenkaan (Loirin versio), mutta Taikakuu on tehnyt siitä aivan maagisen version. Oli niin ihanaa, kun Raappana vielä oli mukana, ja joillakin keikoilla tämä tuli encorena. Soittaakohan uudistunut Taikakuu tätä enää ollenkaan?

Rio Grande - Sinitaivas

Sinitaivaan "kappale, jolla on eniten potentiaalia tulla jopa hitiksi" :D Tykkään siitä, miten kappale lähtee aika rauhallisesti mutta sitten kertosäkeessä saa pistää tanssiin kaikkensa. Ja sen jälkeen taas hieman rauhallisempi kertosäe ja lopussa sitten viimeisetkin energiat peliin. Tämä kappale siis palvelee tanssijaa todella hyvin. Sen lisäksi, että on ihan pahuksen hyvä!

Alle mun sateenvarjon - Sinitaivas

Sinitaivaan vanhempaa tuotantoa, johon ei missään tapauksessa ikinä kyllästy. Tämä kappale suorastaan huutaa vauhdikasta fuskua. 

Kesä ikuinen - Neljänsuora

Pidän tästä ennen kaikkea sanojen vuoksi, ne ovat jollain tavalla tosi herttaiset. Mutta on tähän tosi hyvä myös tanssia, vauhdikas fuskubiisi tämäkin.

Nasta pimu - Kake Randelin

Ehdottomasti bugg-kappaleiden aatelia. Juuri sopivan nopea, että saa tanssia täysillä, muttei kuitenkaan niin nopea, että kaikki menisi ihan överiksi. Ihan paras kappale tanssimatkoille fiiliksennostatuskappaleeksi. Oletteko muuten koskaan yrittäneet opetella laulamaan tätä biisiä? Noita ei vain VOI muistaa, missä kohtaa tulee "menee taju" ja missä kohtaa "juoksen veteen" :'D Eihän niissä ole mitään logiikkaa!

When winter comes - Sinitaivas 

Maailman kaunein hidas valssi. Rakastan sitä kohtaa, missä rummut lähtevät mukaan ja kappale hitaasti kasvaa huippukohtaansa, ja sitten loppuu rauhallisesti ja jättää kuuntelijan huokailemaan haikeana. Loppu-uikutukset sopivat kappaleeseen ihan täydellisesti.

Tanssimokat à la Heta

Hyvää toista adventtisunnuntaita kaikille :) Minä en ollut tänä viikonloppuna tanssimassa, sillä halusin viettää rauhallisen kotiviikonlopun linnan juhlia seuraillen perheen kanssa. Vähän pieni flunssanpoikanen yrittää nostaa päätään, mutta sehän ei käy. Ensi viikolla kun pitäisi hypellä ympäri Uuttamaata ja vähän Varsinais-Suomeakin... Siispä villasukat jalkaan ja glögiä naamaan, normaalin päivittäisannoksen litran sijasta kaksi.

Näin sunnuntai-illan kunniaksi ajattelin jakaa kommelluksiani tanssiparketilta ja sen läheisyydestä. Minulla on tapana koheltaa aina, minne ikinä päädynkin, ja tanssireissuilla tämä ominaisuus on oikein puhjennut kukkaan :D

- Kaikista perinteisin moka on ihmisiin törmäily. Minun liikkumiseni paikasta a paikkaan b kun yleensä muistuttaa säntäilyä, niin tuleehan siinä sitten aina käveltyä jotakuta päin... Tanssista puhumattakaan. Miehet saavat olla kyllä tosi varovaisia kanssani, etten yhtäkkiä päätäkin lähteä jonnekin suuntaan ja törmätä toiseen tanssipariin :'D

- Kun hakee miestä tanssimaan buggia, häneltä ei kannattaisi kysyä "Lähdetkö bugille?" Se nimittäin kuulostaa erittäin erehdyttävästi siltä kuin kysyisi "Lähdetkö pukille?"

- Varokaa silmälasipäisiä miehiä! Joskus käy niin, että heiltä huitaisee lasit päästä kesken tanssin. Eihän toki minulle, mutta niin voisi käydä...! ;)

- Kerran eräs mies tuli tanssi-illan jälkeen kiittämään minua Facebookissa. Nolotti ihan älyttömästi, kun minulla ei ollut mitään muistikuvaa kyseisestä miehestä, ja hän vielä tajusi sen.

- Tanssilaji kannattaa kuunnella tarkasti. Kesällä en ollut ihan mukana ja lähdin innoissani erään miehen kanssa tanssimaan, "tämä on jenkkaa". Biisi kuitenkin oli masurkkaa, ja ne askeleet, mitä lähdin tanssimaan, olivat masurkkaa myös. Silti puhuin miehelle koko ajan jenkasta - ja hän oli enemmän tai vähemmän hölmistynyt, hän kun ei masurkkaa osannut...

- Kannattaa myös katsoa ympärilleen, ennen kuin alkaa puhua jostakin tanssimiehestä. Hän saattaa nimittäin seisoa takanasi, kun ruodit hänen tanssitaitojaan kaverille, tai vaihtoehtoisesti hehkutat hänen ihanuuttaan :D

- Kiusallista, kun tansseissa on musiikit niin kovalla. Välillä, kun ei kuule mitä pari sanoo, hymyilee vain kauniisti - ja hetken päästä tajuaa, että kyseessä oli kysymys...

- Minä en enää ikinä lähde arvailemaan miesten ikää. Riitti, kun kerran veikkasin erästä reippaasti yli nelikymppistä 25-vuotiaaksi. Mies sai hyvät naurut, minä sain kuulla kuittailua vielä monta kertaa sen jälkeenkin...

- Vessasta tullessa ei ole kovin tyylikästä, kun hameenhelma jää sukkahousujen vyötärönauhan alle. Onneksi eräs mukava nainen sen ehti vetäistä alas, ennen kuin ehdin yhtään pidemmälle.

- Viimeksi Teeriharjulla ollessani lähdin tansseista viimeisten joukossa. Istahdin autoon ja tottakai jotenkin kummasti onnistuin nojaamaan rattiin - lopputuloksena tööttäys, joka kuulosti semityhjällä parkkipaikalla erittäin äänekkäältä. Ne pari siellä olevaa ihmistä hiukan katsoivat, mitä oikein säädän.

- Tämä nyt ei varsinaisesti ole mikään moka, mutta kerran kotimatkalla autossa soi Eric Saaden Masquerade-biisi. Elli ja Tommi vähän hämmästyivät, kun minä unissani takapenkillä mutisin kertosäkeen mukana "masquerade, masquerade..." :D

- Taas kerran kanssatanssijat saivat hyvät naurut kun tanssikurssilla minä jäin ainoaksi ylimääräiseksi tytöksi. Marssin siis tomerasti Ellin ja Tommin luokse ja ilmoitin "Mää tuun teidän väliin!" Eivät tainneet muut tajuta, että tarkoitin heidän ja seuraavan parin väliin...

Onhan sitä vuosien varrella yhtä ja toista käynyt, mutta nämä nyt tulevat ensimmäisinä mieleen. Olisi hauskaa kuulla myös muiden tanssimokia, niin ei jäisi sellainen fiilis, että olen ainoa joka koheltaa! Miten te olette sählänneet tansseissa tai tanssimatkoilla?