perjantai 2. helmikuuta 2018

Pyrkivä 28.1.2018

Hyvää perjantai-iltaa! Palaan nyt edellisen sunnuntain Pyrkivä-iltaan hieman myöhässä. Kyseessä oli jälleen tavallinen Pyrkivän sunnuntaitanssi-ilta, ensin tanssikurssi ja sen jälkeen kolmisen tuntia tanssia. Tällä kertaa paikalla oli jopa bändi! 

Aloituskurssilla lajina oli tango. Ihmisiä oli kyllä ihan mukavasti, mutta minä olin auttamattomasti nuorimmasta päästä. Tiedä sitten, olivatko kaikki nuoret jääneet katselemaan vaalivalvojaisia vai lähteneet katselemaan Aki Samulia Ruskotalolle. Oli joka tapauksessa hauskaa päästä pitkästä aikaa tangokurssille, sillä olen sellaisia oikeastaan tietoisesti vältellyt. Tango ei ihan välttämättä lajina iske, se on minusta vähän tasapaksua ja useimmiten kyllästyttävää. Asiaa ei auta se, että yleensä lavoilla soivat tangokappaleet ovat lähes kaikki suoraan 1800-luvulta.

Olen kuitenkin viime aikoina alkanut suhtautua tangoon suopeammin - ja varsinkin uudempaa tangomusiikkia olen kuunnellut jopa vapaa-ajalla tanssien ulkopuolella (lemppareitani varsinkin Mariskan Sua Kaipaan ja Sinitaivaan Sinisempi kuin silloin - niin ja vaikka moitinkin äsken vanhat tangot niin onhan klassikko Por una cabeza sellainen, että kylmät väreet hyppivät selässä joka kerta kun sen kuulee)! Onhan tangossa kuitenkin sitä omanlaistansa kohtalokasta fiilistä, joka kyllä kolahtaa, varsinkin jos saa tangoparikseen ihan oikean tangon tulkitsijan eikä leppoista kävelijää. 

Tangokurssin jälkeen väki ei suinkaan lisääntynyt, vaan enemmänkin väheni. Tanssimaan pääsi kuitenkin ihan mukavasti - ensin bussipysäkin ansiosta ja sen jälkeen sen tosiseikan ansiosta, että naisia ja miehiä oli suurin piirtein sama määrä. Ilta muodostui siis lopulta kaiken kaikkiaan ihan onnistuneeksi, vaikka alussa hieman epäröinkin ikäjakaumaa ja ihmisten määrää. Lähdin kuitenkin hieman ennen tanssien loppua kotiin seuraamaan vaalivalvojaisia. Viimeinen kuolinisku tanssi-illalleni taisi olla se, että superhyvät levysalsat jäivät joraamatta! 

Illan bändinä toimi minulle entuudestaan tuntematon Essi Leppäkoski Trio. Aika hyvin onnistuivat luomaan tanssitunnelmaa vain kolmen ihmisen voimin, ja kappalevalinnatkin olivat onnistuneita. Nautin siitä, että he soittivat myös lattareita! Ei ehkä noussut suosikkibändieni joukkoon, mutta ei kerta kaikkiaan mitään negatiivista sanottavaa. 

Tänä viikonloppuna suuntaan todennäköisesti Pyrkivälle jälleen sunnuntaina. Sitten koittaakin pitkään odotettu pikku irtiotto arjesta - Viking Gracen tanssiristeily Sinitaivaan (ja PNP:n :D) tahdittamana! <3

Ei kommentteja: