Mainiota lauantai-iltaa lukijoilleni! Viime viikonloppu oli varsin tanssintäyteinen. Mitään julkaisemisen arvoista kuvamateriaalia en saanut aikaiseksi, joten tällä kertaa saatte nauttia pelkästään tekstistä ilman kuvia. Kännykkäni kamera on temppuillut viime aikoina todella paljon, eikä hyviä kuvia meinaa saada otetuksi ollenkaan. Tähän kun lisätään rikkinäinen kuulokepiuhan paikka ja akku, joka loppuu talvisin viidessä minuutissa, on varmaankin aika miettiä uuden puhelimen ostoa.
Viime viikonloppu alkoi hauskoilla tansseilla Teeriharjulla. En ollut käynyt siellä todella pitkään aikaan - viime kerrasta oli melkein vuosi. Myös viimeisistä kunnon tansseista oli aikaa, sillä alkuvuodesta olin pyörinyt vain Pyrkivän sunnuntaitansseissa, Venuksen Neljänsuorabileissä ja Viking Gracen tanssiristeilyllä. Teeriharjun ilta oli mukava paluu vanhaan tuttuun lavatanssitunnelmaan!
Esiintyjänä Teeriksellä oli - yllättyyköhän kukaan - Sinitaivas. Pitkästä aikaa pääsimme Ellin kanssa samoihin tansseihin, ja oli kyllä hauskaa päästä jorailemaan ihan kuin ennen vanhaan. Teeriharjussa on aina jotain erityistä, koska se on ensimmäinen lava, jolla olen koskaan käynyt. Sinitaivaan biisivalinnat ja svengit eivät pettäneet, ja ilta oli heidän osaltaan äärimmäisen onnistunut.
Illan toisena bändinä oli Helminauha, ja heidän settinsä jäivät ehkä hieman laimeiksi. Polkat olisin mieluummin kuullut Sinitaivaalta kuin Helminauhalta, mutta olihan Helminauhallakin hetkensä - muun muassa muutamat tosi kivat buggit ja fuskut ja encorena aivan ihana versiointi Vihreistä niityistä. Normaalisti en välitä triolimusiikista ollenkaan, mutta kyseinen biisi iski.
Lauantai-ilta meni sitsatessa, ja sunnuntaina oli jälleen tanssin vuoro. Pyrkivän sunnuntaikurssilla oli lajina cha cha - sitä menen mielelläni treenaamaan aina kun on mahdollisuus, koska tuntuu, että siinä ei tule koskaan valmiiksi. Aina kun sitä ajattelee tanssivansa perusaskeleen hyvin, näkee jonkun ammattilaisen menevän cha chata ja tajuaa, ettei itse osaakaan oikeasti yhtään mitään!
Tansseissa Pyrkivällä oli soittamassa Pasi Kivimäki & N.Y.T. Täysin uusi tuttavuus minulle, mutta ilmeisesti - viejiltä kuulin - tämä Kivimäki on osallistunut joskus tangokilpailuihin? Sen kyllä huomasi, sillä tangot soivat äärimmäisen kauniisti. Eikä seteissä kyllä muutenkaan ollut valittamista, sillä biisit olivat monipuolisia ja hyvin valittuja. Tosin voisin kyllä melkein vannoa, että illan aikana kuultiin Salattu suru tai Hopeinen kuu, ellei jopa molemmat. Mikä noissa biiseissä oikein on!?
Kaiken kaikkiaan tanssiviikonloppu oli tosi onnistunut. Hauskaa, miten joulun aikaan olin aivan kyllästynyt tanssimiseen, mutta nyt intoa tuntuu riittävän vaikka muille jakaa. Tekisi koko ajan mieli tanssia ja käydä treeneissä ja juosta iltatansseissa. Kehityskin tuntuu tapahtuvan suurin harppauksin, vaikka joululomalla tuntui, että mitään ei tapahdu ja junnaan vain paikallani. Kumma juttu. Kyllä se tanssi vaan on ihan ykkösharrastus, vaikka välillä vähän kyllästyttäisi! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti