Ilta lähti käyntiin foksikurssilla - mitenköhän minä onnistuin eksymään foksikurssille jo toisen kerran samalla viikolla? Noh, kurssi oli kuitenkin varsin mukava, vaikkei uutta asiaa juuri tullutkaan. Kertaus on kuitenkin opintojen äiti! Kurssilla tuli mukavasti myös nähtyä, keitä kaikkia oli tänään tansseihin lähtenyt, sillä varmaankin yli puolet tansseihin tulijoista osallistui myös kurssille. Minusta oli kiva, että ohjaaja (Antti-Ville Heikkilä) kysyi alussa, ovatko kaikki tanssineet foksia aiemmin, ja ei sitten lähtenyt aivan alkeista, kun porukalla oli perusaskel jo hallussa.
Tanssit alkoivat vauhdikkaasti Kaihon tahtiin. Minä yllätyin positiivisesti, sillä olen toki pitänyt heistä ennenkin, mutta nyt he olivat oikein erityisen hyviä. Olen aina pitänyt pääsolistin laulutyylistä, mutta nyt tuntui että hän oli saanut laulamiseen vielä enemmän varmuutta ja voimaa. Tykkäsin erittäin paljon siitä, miten hän leikki äänellään ja teki kaikenlaisia hauskoja juttuja eikä vain laulanut - niin monet tanssibändien laulajat vain laulavat tasapaksusti biisistä toiseen. Erityisesti mieleeni jäivät Kaihon seteistä ihanat jivet (joista toinen oli Flip flop fly) sekä aivan ihana biisi, jota olen ihastellut jo pitkän aikaa - eilen sain viimeinkin tietää, että biisi on A. Aallon rytmiorkesterin Tähdet meren yllä. Jokin siinä kertosäkeen melodiassa vain vetoaa minuun, vaikka muutenhan biisi on aika tasaista perusfoksia :D
Illan kruunasivat kauniit sanat kanssatanssijoilta. Eräs nainen kehui bussipysäkillä tanssiani ja kysyi, olenko kilpatanssija. Eräs tanssipari taas kehui spot-käännöksiäni rumbassa. Molempien kauniit sanat jäävät varmasti mieleeni vielä pitkäksi aikaa! <3
Jos jotain negatiivista pitää illasta keksiä, niin on kyllä kritisoitava bussipysäkkihakusysteemiä, joka oli käytössä ensimmäiset 45 minuuttia illasta. Minusta on ihan kaunis ajatus, että bussipysäkin ansiosta kaikki pääsevät tanssimaan, mutta eilisestä bussipysäkistä ei kyllä jäänyt kuin paha mieli. Miehet kuuntelivat rauhassa, mitä seuraavaksi soitetaan, ja jäivät sitten arvioimaan bussipysäkkijonoa ja odottelemaan, josko joku mies hakisi ensin ja he saisivat sitten itselleen jonkun muun tanssitettavaksi kuin sen joka jonossa ensimmäisenä on. Mielestäni tuollainen taktikoiminen on tosi törkeää, ja herätti närää myös muissa naisissa, joiden kanssa satuin aiheesta keskustelemaan. Jos bussipysäkkihaku ei kiinnosta, niin voisi sitten olla vaikka tanssimatta sen ensimmäiset 45 minuuttia. Mutta jos tuollainen systeemi on päätetty, niin sitä voisi kunnioittaa. Vai osaako joku kenties selittää minulle, oliko miehillä joku pätevä syy vaania bussipysäkin edessä ja olla hakematta heti seuraavaa daamia (huom: siinä vaiheessa tiedettiin jo, mitä lajia seuraavaksi soitetaan)?
Bussipysäkkiärsytyksestä huolimatta ilta oli aivan huippu, ja menen aivan varmasti Pyrkivän sunnuntaitansseihin vielä monta kertaa! Oikeastaan sitä voisi ehkä suunnata jo ensi sunnuntaina levytansseihin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti