tiistai 19. syyskuuta 2017

Saako viejällä olla tissit?

Pahoittelut kenties hieman raflaavasta otsikosta, mutta otsikon keksiminen tähän aiheeseen oli hieman vaikeaa. Ajatuksenani on kirjoittaa naisviejistä. Aiheesta oli hiljattain keskustelua Facebookin Tanssiporukassa, ja minun on pakko tarttua siihen myös täällä blogin puolella, sillä huomasin, miten ajankohtaisesta (ainakin itselleni ajankohtaisesta, nyt kun otan ensiaskeleitani viejänä) ja mielipiteitä jakavasta aiheesta on kyse - vaikka mielestäni mitään syytä mielipiteiden jakautumiselle ei oikeastaan pitäisi edes olla. 

Lähdetään liikkeelle vaikka siitä, että nuorempana vierastin melko voimakkaasti ajatusta siitä, että tanssisin naisen kanssa, niin että nainen veisi ja minä seuraisin tai toisin päin. Olin toki oppinut tanssimaan nimenomaan naisen vietävänä, sillä isosiskoni Elli minut alun perin opetti tanssimaan. Sitä ei silti minusta laskettu, sillä kyseessä oli kuitenkin sisko. Jos joku olisi sanonut, että tulisin muutaman vuoden sisällä tanssimaan myös muiden saman sukupuolen edustajien kanssa, vieläpä täysin vieraiden, olisin varmasti nyrpistänyt pisamaista 15-vuotiaan nenääni ja sanonut, että tanssi on miehen ja naisen välinen juttu.

Vai onko sittenkään? Viime aikoina asenteeni naisviejiä kohtaan ovat muuttuneet melko radikaalisti, oikeastaan siinä samassa kun naisviejien määrä tanssikursseilla ja myös iltatansseissa on kasvanut runsaasti. Silloin kun minä aloittelin tanssitaipalettani, kaksi naista tanssivat lähes poikkeuksetta keskenään buggia, ja minä ajattelin heidän tanssivan keskenään vain sen takia että heille eivät miehet ole tarpeeksi hyviä ja he haluavat vain näyttää kaikille miten hyvin tanssivat - tapasin myös kutsua heitä "bugg-ladyiksi". Nykyään sitä ymmärtää, että ehkä he nyt vain haluavat tanssia keskenään, kumpikaan heistä ei ole välttämättä tullut haetuksi koska miehiä on niin vähän, toinen heistä haluaa opetella viemistä... Mikä tahansa syy onkin, tanssikoot he keskenään koska siitä pitävät. En näe enää mitään syytä nyrpistellä nenääni sille että he tanssivat keskenään.

Miksi? Siksi, että tanssi ei ole enää välttämättä mikään miehen ja naisen välinen juttu. Se on saattanut sitä olla ennen muinoin, kun tansseihin mentiin lähinnä hakemaan emäntää tai lähestymään sitä nättiä tyttöä jolle ei uskallettu kylillä puhua. Nykyään tanssi on yhä enenevässä määrin liikuntamuoto ja harrastus, jossa nähdään tanssikavereita ja saadaan uusia kavereita (tai haetaan emäntiä, en toki kiellä sitä nykyajan lavoillakaan ja rakkauden löytäminen tansseista on tietysti täysin mahdollista :D), sukupuolesta riippumatta.

Näen paljon positiivista siinä, että myös naiset haluavat opetella viejiksi. Koska miehiä lähes aina on tansseissa ja treeneissä vähemmän, on mukavaa että myös naisia on viemässä, koska se tasapainottaa viejien ja seuraajien määrää (ja kursseilla ei tarvitse jokaisessa vaihtovälissä odotella). Viemistä treenaava nainen saa omaan tanssiinsa paljon lisää, kun hän tietää, miten kuviot tulisi viedä ja miltä minkäkin kuvion viennin tulisi tuntua. Itselleni on tullut ihan uutena havaintona se, miten vaikeaa on viedä esimerkiksi buggia ja fuskua, jos nainen ei anna vastetta - ja tämä mielessäni kiinnitän huomiota siihen, että itse seuratessani varmasti annan vastetta tai siihen ainakin pyrin. Lisäksi, kun kurssilla on välillä viejän roolissa, tutustuu myös niihin naispuolisiin tanssikavereihin - itse ainakin huomaan tuntevani tansseista paljon enemmän miehiä kun tanssin aina heidän kanssaan ja naisten kanssa tulee höpöteltyä vaihtopenkillä ja tanssien välillä melko vähän.

Tavallaan ymmärrän sen, että joku nainen voi olla sitä mieltä, että tanssi on vain naisen ja miehen välinen juttu ja sen takia kieltäytyä tanssimasta naispuolisten viejien kanssa. Ja melkein jopa sallisin sen, että jos nainen tansseissa hakee toista naista tanssimaan kanssaan, tuo haettu nainen saisi antaa pakit jos hän ei tunne oloaan mukavaksi naisen kanssa tanssiessaan. Mutta mielestäni tanssikurssilla, jossa vaihdetaan paria, on tanssittava kaikkien kanssa, olivat he sitten naisia tai miehiä. Itse olen viime aikoina todella innostunut viemään opettelusta ja minusta olisi tosi inhottavaa, jos joku paheksuisi minua sen takia tai kieltäytyisi kurssilla tanssimasta minun kanssani. 

Onneksi negatiivista suhtautumista näkee tosi vähän, ja on hienoa nähdä, että myös pinttyneitäkin käsityksiä voidaan muuttaa, jos sille on syytä. Useimmiten kun olen tanssikursseilla ollut viejänä, olen saanut pelkästään positiivista palautetta, eikä kukaan ole kieltäytynyt tanssimasta kanssani :) Suljetun otteen tansseja saatan vielä hieman arkailla enkä välttämättä lähde niissä viejäksi ainakaan vielä vähään aikaan, sillä luulen, että niiden viemisestä naisilla on hieman vahvempi mielipide kuin kädenalitansseista.

Loppulausahduksena voisin suositella ihan jokaiselle tanssijanaiselle viennin opettelemista, sillä se on ihan todella hauskaa ja mikään ei voita sitä fiilistä, kun oppii uuden kuvion - se tuntuu vielä hauskemmalta kuin oppia seuraamaan jokin kuvio, koska viejänä on kuviosta enemmän "vastuussa" ja saa sen onnistumisesta vielä paremman fiiliksen! Myös omia tyttökavereita on helpompi houkutella mukaan tanssiharrastuksen pariin, kun voi ensin viedä heitä itse, jos he eivät heti uskaltaudu pelottavaan hakuriviin kaiken maailman miesten haettaviksi ;) Viejänaisille terveisenä; jatkakaa ihmeessä samaan malliin, ja minua ainakin saa tulla hakemaan tansseissa, olit sitten mies tai nainen tai jotain siltä väliltä!

Ihanan positiivista tiistai-iltaa kaikille lukijoille! <3 Keskustelu aiheesta on luonnollisesti myös toivottavaa, joten rustatkaahan kaikki kommenttikenttään kokemuksianne tai mielipiteitänne naisviejistä! Saako nainen viedä? Pitääkö naisen viedä? Viettekö te? Miksi? Miksi ei? 


ps. Viemisen opettelua olen pohtinut myös edellisvuonna, pohdinnat pääsee lukemaan täältä!

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Lukaisin nyt vain hätäisesti, täytyy kerrata painokkaat ajatuksesi joskus myöhemmin. Mutta joo, yleistymään päin tuo naisten vienti taitaa olla, halutaan tanssia ja harjoitella, ja kun miesviejistä pulaa tai kaikki ei kelpaa, niin mikäs siinä.

Itselle tanssiminen ei ole pelkkää tanssimista, mies-nais asetelma tuo siihen sen pikantin säväyksen, joka tekee siitä hauskaa ja miellyttävää, ja saa ylipäänsä lähtemään lauantaitansseihin.

Roolien vaihto on ihan ok ja opettavaistakin, mutta miehen kanssa en halua tanssia edes kurssilla, en pidä siitä yhtään. Pari kertaa tuon kokenut ja jatkossa yritän välttää joutumista kurssille, jossa tuo voisi toteutua. Ahdasmielistä...saattaa olla, mutta vapaaehtoinen harrastus, josta kai tarkoitus nauttia. Mutta sinulta hyvä aihebongaus :)

Anonyymi kirjoitti...

Aihe on jostain syystä nyt noussut useamman keskustelun aiheeksi. Itse olen vienyt paljon lavoilla ja kursseilla. Suhtautuminen on ollut pääosin positiivista, mutta yksi ongelma on kuitenkin tullut vastaan. Olen saanut useammalta naiselta kommentin: En uskalla antaa vastetta/ en uskalla tanssia täysillä, koska olet niin pieni. Tämä on ikävää, koska todellisuudessa seuraajaa on vaikeampi hallita, jos hän yrittää millään tavalla ennakoida. Olen ehkä lyhyehkö, mutta olisi kiva jos seuraajat luottaisivat vientitaitooni/ vientiyritykseeni.

Vakiotanssien viemistä olen myös itse hieman kartellut, koska se ei vain ole tuntunut mukavalta. Tänä kesänä olin kuitenkin parilla kurssilla viemässä foksia ja hidasta valssia. Siinä on todellakin vaikeampi hallita seuraajaa. Opettavaista se kuitenkin on, joten suosittelen kokeilemaan. Seuraajat suhtautuivat kivasti, eikä ollut mitenkään vaivautunutta.

Suosittelen myös viemisen harjoittelua ihan kaikille seuraajille, koska itseäni tanssijana on eniten kehittänyt juurikin eri lajien vieminen. Viejänä voi huomata, kuinka erilaisilla tavoilla seuraaja voi tehdä asiat ja mikä tuntuu parhaalta. Tällöin voit itse saada jotain ihan uutta omaan tanssiisi.

On ollut kyllä kaikkia hauskoja keskusteluja naisten kanssa, kun on leireillä vienyt. Parasta on kuitenkin se, että yleensä tulee pyytämättä rehellinen palaute siitä, miltä vienti tuntuu. Useampi nainen on sanonut, että naisviejälle on helpompi antaa palautetta, kuin miesviejälle. Itse otan palautteen todellakin ilomielin vastaan, oli se sitten positiivista tai negatiivista.

Heta Ilona kirjoitti...

Anonyymi1: Oletan että olet mies :D Minusta on hauska kuulla, että joillain kursseilla on ollut myös miehiä seuraajan roolissa, se on nimittäin vielä nykyäänkin tosi harvinaista. Johtuneeko sitten ihan vain siitä että miesten ei tarvitse niin yleensä tehdä kun naisia on pilvin pimein, vai siitä että miehet ehkä muutenkin vähemmän halailevat tai ovat lähellä toisiaan kuin naiset, en osaa sanoa. Pari kertaa olen nähnyt kahden miehen tanssivan keskenään, lähinnä kädenalitansseja, ja on kyllä hienon näköistä kun mies seuraa kauniisti :)

Vapaaehtoinen harrastus toki, ja samaa mieltä olen siinä, että jos jokin tuntuu epämiellyttävältä, niin sitä ei tarvitse sitten ainakaan iltatansseissa tehdä. Ja kursseilla mielestäni sinun tapasi on fiksu: vältellä kursseja mieluummin kuin kurssilla ruveta valikoimaan tanssitettavia :)

Anonyymi2: Jep, olen huomannut että aihe on herättänyt keskustelua, joten ajattelin lisätä minäkin lusikkani soppaan! :D Tuo on ikävää, ettei nainen uskalla antaa vastetta - uskoisin, ettei viejän koko ole relevantti vasteen antamisessa koska eihän vaste nyt tarkoita sitä että nojataan koko painolla viejään. Enkä ole koskaan tavannut naista, jolla olisi liikaa vastetta (siis minun kanssa tanssiessaan), joten vasteen antamista ei kyllä ole mitään syytä pelätä...

Kiva, että sinulla on hyviä kokemuksia myös foksin ja hitaan valssin viemisestä! Ehkä minäkin vielä rohkaistun niihin. Eihän niissäkään tarvitse välttämättä mennä niin kamalan lähelle ja joissain foksin kuvioissa jopa liika läheisyys häiritsee, ehkä se ei ole naiselle niin vaivaannuttavaa jos pysyn tarpeeksi kaukana.

Tuo on totta, että naiset tuntuvat herkemmin kommentoivan naisviejän vientiä - hyvässä ja pahassa ehkäpä, mutta minusta on myös tosi mukava saada palautetta viennistäni, jotta voin kehittää sitä vielä paremmaksi. Usein saatan kurssilla myös kysyä naisilta, miltä vientini heistä tuntuu, jotta voisin sitten ottaa neuvoista vaarin. Miehenä (tai siis viejänä, toki :D) otan myös palautetta paljon paremmin vastaan kuin naisena - naisena minua usein ärsyttää, jos mies alkaa ohjata että tee näin tai älä nyt ainakaan noin tee. Mistähän se johtuu?