Tänä kesänä olen ollut koko ajan menossa. Olen tehnyt töitä Helsingissä ja myös asunut täällä viikot. Lähes joka päivälle olen keksinyt jotain tekemistä, viikonloppuina reissaillut Turku-Lohja-Helsinki-akselilla ja mikä parasta, käynyt tanssimassa parhaimmillaan 4 kertaa viikossa. Ei tässä ole ehtinyt edes rustailla tanssiraportteja tänne blogin puolelle!
Nyt, kun elokuun aamut alkavat jo olla koleita ja kesälavat alkavat pikkuhiljaa sulkea oviaan talvikaudeksi, ajattelin kuitenkin muistella hieman kootusti tanssikesääni.
Yhtenä tosi positiivisena yllärinä ovat olleet Pavin keskiviikkotanssit, joilla olen käynyt nelisen kertaa. Pavilla on ollut mukavasti porukkaa, hyviä tanssijoita ja mainioita orkestereita. Kaikki illat ovat olleet suorastaan mahtavia...tai no, ei puhuta siitä yhdestä illasta kun lavalla soitti Tulipunaruusut...
Linnanmäen tanssit ovat myös olleet uusi tuttavuus. Huikeaa, että noin ihanaan ja tunnelmalliseen paikkaan pääsee kerran viikossa tanssimaan ilmaiseksi! Ja bänditkin ovat olleet ihan superluokkaa. Ensi viikolla suuntaan sinne vielä viimeisen kerran, kun lavalle nousee Sinitaivas.
Juhannus oli aivan mahtava! Minusta juhannus ja lavatanssi kuuluvat jollain tavalla kummasti yhteen. Koskaan ei ole tehnyt mieli lähteä minnekään isoille juhannusfestareille, mutta tanssilavalle on kyllä aina jossakin vaiheessa juhannusta päästävä. Tänä kesänä kävi tuuri, kun pääsin tanssimaan sekä juhannusperjantaina ja juhannuslauantaina. Sotkamon Naapurinvaaralle ajelu oli oikea seikkailu, ja Ämyrin juhannuspäivän tanssit eivät petä koskaan. Minusta on tullut ehkä jopa vähän Suvi Teräsniskan fani.
Myös lattarit ovat olleet iso osa tanssikesääni. Olen käynyt salsabileissä Turussa, ja tutustunut ihaniin uusiin ihmisiin lattaripiireissä. Olen ihan oikeasti jopa tanssinut kizombaa ja pitänyt siitä. Yksi kesän kohokohtia oli, kun kävin Helsingin Kaivohuoneella lattaribileissä, joissa illan pääesiintyjänä oli suorastaan hurmaava CNCO. Ehdottomasti yksi suosikeistani, ja oli melkein liian hienoa ollakseen totta, että ihan oikea reggaetonbändi soittaa Suomessa. Tuona iltana sai jopa vähän tanssiakin, joten vaikka CNCO:n setti jäikin 5 kappaleen pituiseksi, ei ilta olisi voinut sujua paremmin.
Tietysti myös Turun suunnalla on tullut tanssittua. Uittamolla olen tainnut käydä jopa kolmisen kertaa, Pappisissakin kävin yhtenä kesäisenä perjantai-iltana, ja Littoisten lavakin on tullut ensimmäistä kertaa testattua. Valasrannan tanssileiri meinasi jäädä kokonaan välistä, mutta kyllä sinnekin oli pakko päästä yhdeksi päiväksi Matias Löyttyniemen salsatunneille ja iltabileisiin kuulemaan tämän hetken kovinta tanssibändikaksikkoa - Sinitaivas ja Komiat.
Tämä viikonloppu onkin sitten eräänlainen tanssikesän lopetus. Lähdemme Ellin kanssa Tanssi Vieköön -festareille messukeskukseen (jahka saan itseni ylös tästä sohvalta). Viime vuonna tapahtuma oli niin positiivinen yllätys (lisää voit lukea täältä!), että eihän sitä nyt tänäkään vuonna voi jättää välistä. Järjestäjät ovat myös näköjään ottaneet opikseen, sillä viime vuoden Tapani Kansan ja Frederikin sijaan "Suomen suurimmalla tanssilattialla" viihdyttävät illalla Sinitaivas ja Saija Tuupanen - ihan oikeaa tanssimusiikkia, jes! Hauskaa myös päästä tsekkailemaan tanssivaatteita, ja niin no, kyllähän ne uudet tanssikengätkin vähän himottelisivat...
Ensi viikolla voikin jo sitten laskea tanssisyksyn alkaneeksi. Perjantaina lähden lopullisesti takaisin Turkuun (ihanaa!), ja pian alkavat jo syksyn tanssikurssit. Olen tästä syksystä aivan suunnattoman innoissani, enkä meinaa pysyä nahoissani...tästä aiheesta ehkä lisää tuonnempana! :)
Hauskaa tanssiviikonloppua kaikille ja nähdään tänään messukeskuksessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti