Torstai 28.7.
Torstai oli jälleen hieman rennompi päivä. Aamulla olin kahdella Kimmon ja Marikan salsatunnilla, jotka olivat kyllä oikein mukavat. Salsatunneilla keskitytään usein aina vain kuviosarjoihin - mistäköhän löytyisi salsan tekniikkatunteja? Minusta olisi hauskaa pureutua joskus vähän syvemmälle salsan saloihin, muutenkin kuin kuvioiden kautta. Salsatunnin jälkeen vaihtoehtoina oli vain punaista tai mustaa west coast swingiä, joten lähdin suosiolla ulkoilemaan ja syömään jäätelöä. Minun piti pitää koko loppuilta vapaana ennen iltatansseja, mutta satuin koululle juuri sopivasti viimeisen fuskutunnin aikaan, joten osallistuin vielä sille. Kyllä kannatti!
Illalla suuntasimme Valasrannalle jo kahdeksaksi, sillä kahviossa soi west coast swing -musiikki tunnin verran ennen varsinaisten tanssien alkamista. Pääsin taas hieman tanssahtelemaan tuota minulle uutta lajia :) Yhdeksältä Hurma aloitti soitannon ja tanssit lähtivät kunnolla käyntiin. Aivan mahtava ilta! Hurma oli ottanut ohjelmistoonsa muunmuassa Tuure Kilpeläisen uuden biisin Autiosaari, jota olen jo ehtinyt jamittelemaan Spotifysta. Muitakin minulle uusia kappaleita heillä oli. Yksi pettymys illalle oli, että en päässyt tanssimaan He's a pirate -tangoa! Hurman lopetettua jatkui vielä westie-musiikki kahviossa, mutta jalat alkoivat painaa jo sen verran, että suuntasimme suosiolla nukkumaan ja keräämään voimia seuraavaan päivään.
Perjantaita ja Joonas Piippolan lattaripäivää odotin vähintäänkin yhtä innolla kuin Carloksen salsapäivää. Joonaksen lattaritunnit ovat aivan mielettömiä! Aamu aloitettiin letkeästi samballa. Minä halusin päästä eroon lievästä salsakammostani, ja siinä taisin jopa vähän onnistua. Rumban ja cha chan tekniikkatunnit olivat taattua Piippolan laatua, ja niiden jälkeen jalkojen jokaista lihasta särki. Muistaapahan taas hetken aikaa, että lattaritekniikassa ei tule ikinä valmiiksi!
Tekniikkapläjäyksen jälkeen oli vielä kaksi tuntia enemmän kuviopainotteista lattariopetusta, ensin rumba ja sitten cha cha. Jaksoin kummatkin tunnit, vaikka vähän alkoikin jo väsyttää. Illallisen jälkeen valmistauduin innoissani illan 50-lukubileisiin.
50's night oli uusi juttu Valasrannan leirillä - ainakaan kahtena edellisenä vuonna sellaista ei ole ollut. Naisilla oli upeita kampauksia ja Muotiputiikki Helmen kellohelmat heilahtelivat. Alussa näytti, ettei ihmisiä ole juuri ollenkaan, mutta pikku hiljaa väkeä tuli lisää, tanssimaan pääsi paremmin ja fiiliskin lähti nousuun. Loppujen lopuksi ilta oli ihan huikea! Sain tanssia ihan tosi monta hauskaa ja vauhdikasta fuskua, ja mikä parasta - paljon jiveä. Musiikki oli valittu illan teeman mukaisesti, joten vanhaa rock-musiikkia tuli paljon. Valssia ja tangoa minun makuuni hieman liikaa.
Lauantai 30.7.
Leirin viimeinen päivä valkeni jo melko väsyneissä tunnelmissa. Aamu alkoi kahdella Matleenan boogie woogiella. Miehiä näytti olevan aika paljon enemmän kuin naisia, joten hyppäsin heti alussa suosiolla viejien puolelle ja haastoin itseni opettelemaan paremmaksi viejäksi. Olisi tosi hauskaa oppia viemään kunnolla, niin tansseissa voisi sitten tanssia tyttöparina jos ei muuten pääse tanssimaan :) Boogie woogie jatkui vielä kolmannella tunnilla, mutta minä siirryin mieluummin fuskusaliin.
Ensimmäisen fuskutunnin jälkeen oli taas tasotsekki mustaan fuskuun. Minä menin jälleen kokeilumielialalla mukaan, ajatellen että ehkä minulla on mahdollisuuksia vaikka pyrkijöitä olikin paljon. Enhän minä sitten mustalle tunnille päässyt. Myönnän, että harmitti!
Harmitus muuttui kuitenkin tyytyväisyydeksi, kun suuntasin pettymystäni nieleskellen Masan ja Sannun punaiselle fuskutunnille. En ollut muistanutkaan, miten mahtavia fuskuopeja edellä mainitut ovat! Ensimmäinen tunti käytiin läpi lähinnä pelkkää perusaskeleen uskomattoman rankkaa tekniikkaa. Masa ja Sannu opettavat todella vauhdikasta ja sporttista fuskua, jossa nostellaan jalkoja kunnolla. Tekniikkatunti kävi todella treenistä, ja minulla oli ihan uskomattoman hauskaa!
Toisen fuskutunnin jälkeen kävin vielä syömässä ja hakemassa tavarani, ja aloitin kotimatkan. Olin aluksi harkinnut, josko kannattaisi jäädä vielä lauantain iltatansseihin, mutta viimeistään lauantaiaamuna olin aivan varma, että siihen ei kunto enää riitä. Oli ihanaa päästä nukkumaan kunnon sänkyyn!
Kaiken kaikkiaan tämän vuoden leiri oli erittäin onnistunut. Tapasin todella ihania ihmisiä, opin tanssimisesta paljon uutta ja innostuin monista uusista asioista. Ostin uudet treenipöksyt ja uuden tanssimekon (näistä lisää ehkä myöhemmin), suunnittelin uusien tanssikenkien ostoa ja päätin jatkaa tämän blogin kirjoittamista. Ja päätin, että seuraavana kesänä on leirille osallistuttava uudestaan.
Nähdään taas kesällä 2017!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti