tiistai 30. joulukuuta 2014

Hiestä märkä

Tänään aion avautua ja jakaa kanssanne erittäin vakavan aiheen sekä siihen liittyvät traumani. Aiheen, joka aika ajoin jopa hieman häiritsee tanssin riemua. Okei, ehkä ei ole kyse mistään ihan tappavasta, kunhan vain yritin aloittaa tämän tekstin dramaattisesti ja mahtipontisesti :D

Minä olen hikoillut aina ihan tosi paljon. Kuntosalilla, jalkapalloa pelatessa, aina liikuntaa harrastaessa. Koulussa oli ihan älyttömän kiusallista, kun liikuntatunneilla halusi tehdä kaikki jutut täysillä, muttei kehdannut ettei olisi alkanut hikoilla - pienempänä sitä nimittäin ajatteli, että suuri hikoilun määrä korreloi huonon kunnon kanssa. Eihän sitä halunnut näyttää rapakuntoiselta - varsinkin kun yleensä oli vielä porukan isokokoisin. Luojan kiitos omalta osaltani koululiikunta on ikuisesti ohi!

Jokainen, joka on oikeasti kunnolla tanssinut, tietää, että se lasketaan liikunnaksi (jopa urheiluksi?), ja että siinä tulee tosi kuuma kun muutaman kappaleen ihan täysillä joraa. Sitten kun vielä lavalla on hirveän paljon ihmisiä, ja ollaan tosi lähellä muita, tulee entistä kuumempi. Kaikista pahin on jälkihiki: tanssii ensin ihan täysillä parit polkat, ja sitten tuleekin todella hidas kappale, jossa ollaan ihan lähellä toista. Biisin jälkeen tekee mieli pyyhkiä hikeä kaksin käsin, ja tuntuu että toinen miettii "oho, näinkö hitaan kappaleen tanssiminen oli noin rankkaa" :D Yleensä ensimmäisen kahden tunnin aikana hikoilu on kaikista pahinta, mutta ajan kuluessa siihen jollain tavalla tottuu, ja illan lopulla saattaa olla jo kylmä ja tekee mieli laittaa huppari päälle. Kesällä tilanne on kaikista pahin, kun on jo muutenkin kuuma, talvella tilannetta hieman helpottaa yleinen kylmyys. 

Tansseissa hikoiluun on jo jollain tavalla tottunut ja sen on hyväksynyt osaksi harrastusta: muutkin usein hikoilevat, joten ei ole maailmanloppu, jos selkä sattuu olemaan vähän märkä. Silti joskus harmittaa. Toiset tytöt pitävät hiuksia auki ja tanssivat ihan tyytyväisinä ja kuivina, näyttäen illan lopulla aivan yhtä hehkeiltä kuin tansseihin tullessaan. Minun kohdallani hehkeydestä ei voi puhua enää ensimmäisen puolituntisen jälkeen. Välillä sitä tuntee olonsa maailman epäviehättävimmäksi, kun posket helottavat punaisina (sekin vielä, hikoilu ei ole ainoa ongelmani vaan myös täysin epäinhimillinen punanaamaisuus :D) ja hikiset, ponnarista irronneet hiussuortuvat kehystävät kasvoja. Sitten kun vielä joskus saa hikisyydestään jotain kommentteja (todennäköisesti ihan hyväntahtoisiksi tarkoitettuja), tekisi mieli kaivautua maan alle ja viettää koko loppuelämänsä siellä. 

Pieniä myönnytyksiä on tehtävä. Välillä tekisi hirveästi mieli tanssia joku hyvä kappale, mutta on vain yksinkertaisesti niin kuuma ja hiki, että on pakko käydä kuivattelemassa. Se on niin ärsyttävää! Jotkin vaatevalinnat on myös suljettava pois: vaaleat vaatteet, joissa kosteus näkyy selvästi, sekä jotkin tietyt materiaalit. Sen verran annan hikoilun rajoittaa, mutta enempään en suostu. Himmailemaan en todellakaan rupea; tanssit tanssitaan täysillä, vaikka sen jälkeen uisi hiessä. Jos joku tanssittaja siitä säikähtää, niin saa olla hakematta siitä eteenpäin :D

Onko minulla lukijoiden joukossa kenties sielunsiskoja tai -veljiä? Kärsittekö te hikoilemisesta tansseissa, tai häiritseekö teitä hikinen viejä/vietävä? Onko jollakulla kenties jotain salaisia jippoja, joilla hikoilua voisi hillitä? Mielenkiintoista on, että yleensä miehet näyttävät hikoilevan enemmän kuin naiset - vai johtuuko se siitä, että naisiin ei usein kiinnitä niin paljon huomiota kuin miehiin?

8 kommenttia:

Tiia kirjoitti...

Tukka auki tanssiminen ei tule kysymyksenkään ja yleensä päältä löytyy hihaton paita (viime vko oli poikkeus ja meinasin sulaa!), eli kyllä vain sielunsiskoja löytyy :)
En viitsi yleensä edes hirveästi meikata kun hikoilen kuitenkin sen pois. Ja välillä tulee rivissä, jälkihien puskiessa päälle, punanaamaisena mietittyä, että näytän varmasti todella hurmaavalta verrattuna muihin jotka ei hikoile niin kovin :D
Tästä huolimatta täysillä tanssitaan, himmailu on tylsää!

Unknown kirjoitti...

Hiukset kokonaan auki tanssin tosi harvoin...Osaksi kuumuuden syystä ja osaksi siksi, etten nää mitään :D Minulla on siis yleensä puolet hiuksista kiinni...
Mitään hikoilu ongelmaa minulla ei oikestaan muuten ole...Välillä tulee kuuma, se menee muutamassa minuutissa ohi, kun hiukan hengähtää :3

Hienoa Heta, että uskallat postata tälläisiäkin asioita! :) Hyvä postaus!

Anonyymi kirjoitti...

Minä hikoilen tansseissa kuin pieni possu, vaatevalinnoilla ei ole mitään merkitystä. Sama hiki pukkaisi päälle, vaikka heiluisin bikineissä. En siis ole tätä kokeillut, mutta tiedän kokeilemattakin. :D Yhden fuskuparin jälkeen iskee niin tajuton jälkihiki ja naama loistaa punaisena kuin liikennevalo, että ihan inhottaa mennä pönöttämään hakuriviin. Tanssiparin hikisyys ei haittaa, koska olen itse samassa veneessä.

Taru kirjoitti...

Täällä ilmoittautuu myös hikoileva sielunsiskosi! Tosin en hikoile kovin helposti muuta liikuntaa harrastaessani, mutta tanssiessa kyllä. Teen tanssiessa asiat vissiin niin täysiä ja käytän koko kroppaa, että hiki virtaa jo ekan puolituntisen jälkeen. Etenkin kesällä pukeutuminen tuottaa päänvaivaa, esimerkiksi värikkäitä paitoja tai housuja on turha laittaa kesällä päälle tansseihin (hikiläikät muodostuisivat varmaan jo lippujonossa tulevan illan jännityksestä). Mustat ja kuviolliset yläosat (ja näistäkin ne tietyt hyväksi havaitut materiaalit) on aika vakkareita. Hiukset auki tai puoli auki voi tanssia vain talvella tietyissä viileämmissä paikoissa.

Mua ei sinänsä haittaa hikisyys tansseissa, se jotenkin kuuluu asiaan että kaikkien selkä on enemmän tai vähemmän märkä. Toki jos molemmat on tosi hikisiä, voi nopeen boogie woogien otteet lipsua turhan paljon. Ja on ne pappojen semmoset sileet läpimärät teepaidatkin aika ällöjä kun ne oikeen tihkuu hikeä.. :D Musta tuntuu, että miehet on usein ihan paniikissa jos heillä hiukan hiki helmeilee otsalla, pahoittelevat sitä kovasti ja pelkäävät että kastelevat minutkin. Mä aina huikkaan, ettei haittaa yhtään että tanssitaan nyt vaan! :D

Kesän tansseissa hiki vaan valuu otsassa ja selässä, muttei se oo vaarallista! Himmailemaan ei ruveta!

Anonyymi kirjoitti...

Luonnollistahan hikoilu on, kaikille tulee varmasti enemmän tai vähemmän hiki kun liikkuu, oli se sitten juoksua tai tanssia. Itse ei ainakaan tule hakurivin toisella puolella kiinnitettyä huomiota vastapuolen punoitukseen/hikisyyteen, tai sitten sen tarvitsee olla jo todella silmiinpistävää. Itsekkin tietysti tulee hikoiltua ja siksi käytänkin tummia paitoja, joissa materiaaleja, jotka eivät tunnu niin märiltä.
Ehdottomasti kaikkein inhottavimpia ovat nuo pappojen läpimärät paidat! Varsinkin jos vahingossa osuu paljaalle käsivarrelle...
-N

Heta Ilona kirjoitti...

Voi hitsi, hirmun hauskaa kun olette tulleet kommentoimaan noin sankoin joukoin :) Kiva kuulla, että on myös muita hikoilijoita kuin minä!

Henna: Ongelma onkin se, ettei halua hengähtää vaan koko ajan pitäisi olla tanssimassa :D Ja kiitoksia, mietin kyllä hetken että viitsiikö tämmöistä kirjoittaa... ^^

Katerina: Bikineissä tanssimista on kokeiltu! Tosin vain Valasrannassa järvitansseissa ;) Kuuma tuli sielläkin!

Taru: Mulle on jostain syystä tullut sellainen kuva, ettei miehet niin välitä hikoilustaan, mutta varmaan riippuu tietysti myös miehestä. On muuten epäreilua, kun miehet saavat taskuun sellaiset pikku liinat, joilla pyyhkiä hikeä - meillä naisilla ei semmoista oikein voi sujauttaa minnekään hameen alle :D

Minua ei kyllä muuten haittaa nuo hikipapat, mutta se on joskus vähän karmivaa kun joku hikoilee kylmää hikeä, ja sitten tanssii sellaisen jääkylmän hikimiehen kanssa :'D

Kai se menee niin, että kun ei itse tee sen suurempaa numeroa hikoilustaan, niin ei tee kukaan muukaan - siispä jatkakaamme "himmailemaan ei ruveta" -linjalla! :)

JKallio kirjoitti...

Kuulostaa hyvin tutulta. Itselläni pitää olla aina muutama vaihtopaita mukana. Muussa tapauksessa ilta on pilalla, kun ei läpimärässä paidassa kehtaa enää hakea ketään. Eikä se itsestäkään mukavalta tunnu. Ja jos ei tanssien aikana mene yhtään paitaa vaihtoon, niin se on merkki epäonnistuneesta illasta.

Samasta syystä vaatteiden tulee olla tummia. Vaaleissa kledjuissa habitukseni alkaisi näyttää aika irvokkaalta. :D Ja kuten joskus olikin puhe, puvussa tanssiminen olisi mahdotonta.

Kuten mainitsit, laji on hyvin pitkälti urheilua, ja urheilussa pitääkin tulla hiki ja aineenvaihdunnan toimia. Mitään poppakonsteja tai ihmelääkettä asiaan ei ole. Antaa palaa täysillä, ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on.

Heta Ilona kirjoitti...

Oikeassa olet :) Poppakonsteja ei taida olla, mutta onneksi joskus tanssipaikan vessoista löytyy hiustenkuivaimia ja aina voi myös vaihtaa vaatteita. Tosin se kyllä hämää naisia - joskus kun miehellä on illassa viisi erilaista paitaa, sitä hämmentyy aina kun hän tulee uudessa paidassa hakemaan :D