Pehmeä tuuli suutelee nilkkoja
saa hameenhelman lepattamaan
samaan tahtiin kanssa sydämen
Sydämen, joka palaa halusta
kolhuiselle parketille, käsivarsillesi
Tango, rumba, samantekevää
haluan vain taas tuntea tanssin
kaikin aistein, jokaisella solullani
Olla osa rytmiä, sulaa siihen
Keskellä vehmaiden viljapeltojen
välkkyvän veden rannassa
siellä, missä väliä on vain seuraavilla askelilla
missä ei tunneta muuta lakia kuin
"Saanko luvan?"
Maailma menettää merkityksensä
ainoastaan sinä ja minä
omassa todellisuudessamme pyörähdellen
Vartalosi vasten omaani, kätesi kädessäni
hengitän tuoksuasi, painaudun vasten rintaasi
Jossain kaukana, toisessa maailmassa
kello lyö kahtatoista
Kesäyön maaginen hetki
niin kaunis ja vapaa että pelottaa
Sydämessä maailman kaunein melodia
kuin juovuttava viini, haihduttaa murheen
ja on vain hetki tässä ja nyt
Kunpa se kestäisi ikuisesti
eikä tarvitsisi palata arkeen - koskaan.
ps. Onhan kaikki muistaneet käydä äänestämässä? (;
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti