Lauantai oli kyllä ehdottomasti yksi hienoimmista kokemuksista ikinä. Ja oltiin sitä odotettukin! Veeran kanssa varattiin liput heti kun ne tulivat myyntiin - eikä meille tietysti riittänyt mikään vähempi kuin Golden circle.
Kapakanmäeltä tullessa menimme nukkumaan vasta viiden aikoihin aamulla, mutta se ei estänyt meitä heräämästä puoli yhdeksältä ja lähtemään Helsinkiin jonottelemaan keikalle. Emme me tosin läheskään ensimmäisten joukossa olleet - makuupusseista ja vilteistä päätellen siellä oli ollut porukkaa jo muutaman tovin :D Jouduimme jonottamaan 7 tuntia ennen kuin pääsimme Stadionille. Aika meni tosin nopeasti syödessä ja jutellessa :) Muutama sadekuurokin koettiin ja kuudelta illalla oltiin jo niin märkiä ja kylmissämme että oli tosi hauskaa päästä Stadionille.
Oli ihan todella hienoa päästä seuraamaan keikkaa ihan eturivistä. Meitä ennen oli niin paljon ihmisiä, että ajattelin ettemme millään voi päästä ihan eturiviin, mutta siinähän me sitten seisoimme :D Huippua! Pikku hiljaa varpaisiin alkoi taas palata tunto ja ympärillä olevat ihmiset lämmittivät myös mukavasti. JVG:n lämppärisetin aikana pääsi jo vähän jammailemaan, eikä ollut enää ollenkaan kylmä :)
Sitä kiljunnan määrää, kun itse iso herra saapui lavalle. Oli jotain ihan mieletöntä kuunnella, kun koko Olympiastadion hurrasi Cheekille. Keikka alkoi kappaleella Sokka irti, ja heti ensimmäisestä biisistä lähtien oli pakko vain ihmetellä, miten hyvin keikka oli rakennettu ja toteutettu. Kappaleet oli jaettu kolmeen teemaan: Juhlia ja ystävyyttä, Valoa ja varjoja, Intohimoa ja asennetta. Lava itsessään oli ihan jäätävän kokoinen, valosysteemit olivat ihan uskomattoman hienot, pyrotekniikka toimi ja kaikki oli vain yksinkertaisesti niin kohdallaan että ei sitä voi edes sanoin kuvata. Otin pari kuvaa kännykällä ihan tätä blogia ajatellen, mutta sen enempää en kuvaillut. Minusta keikka pitää itse kokea, ja jotain olennaista jää pois jos tapahtumia seuraa vain kännykän ruudun läpi.
Kappaleet oli valittu tosi hyvin. Omia suosikkejani olivat Jos mä oisin sä, Liekeissä, Jossu, Kato mitä sä teit, Jippikayjei, Tinakenkätyttö ja Äärirajoille. Puhumattakaan encore-setistä Kuka muu muka, Onnenkyyneleet ja Timantit on ikuisia. Jälkimmäisen Cheek vetäisi jopa kaksi kertaa. Illan hienoimpia hetkiä minusta oli kuitenkin se, kun Cheek esitti Niille joil on paha olla. Se on yksi henkilökohtaisia suosikkejani hänen tuotannostaan. Se on vain niin uskomattoman kaunis kappale. Ja taisin Stadionilla vuodattaa jopa muutaman kyyneleen tuon kappaleen aikana - esitys oli niin uskomattoman hieno. Kappaleen taustallahan on levyllä sadetta ja ukkosta - Stadionilla sitä säestivät ihan oikeat sade ja ukkonen. Kylmät väreet.
Keikka kesti kokonaisuudessaan hiukan yli kaksi tuntia. Sitä olisi mielellään jatkanut vielä vähän pidempäänkin. Encore-kappaleiden jälkeen seurasi vielä ihan massiiviset ilotulitukset. Cheek teki kaiken todellakin suuren maailman tyyliin - minusta on uskomatonta että Suomesta löytyy tuollainen artisti. Jos vertaa esimerkiksi Jari Sillanpään Liekeissä-kiertueen päätöskonserttiin Hartwallilla viime vuonna, niin olihan tämä jotain ihan erilaista. Ihmiset olivat ihan messissä Sillanpäänkin konsertissa ja huomasi, että yleisö rakastaa häntä, mutta Cheekin stadionkeikalla lähenneltiin jo joukkohysteriaa :D
Koska keikan lopulla alkoi sataa (enkä siinä vaiheessa tietenkään ruvennut vetämään mitään takkia päälle), ja keikan jälkeen olin ihan märkä ja oli tosi kylmä. Siitä vain äkkiä bussiin ja kotiin. En muista milloin olisi viimeksi ollut niin ihanaa päästä tulikuumaan suihkuun ja saada iso muki hunajateetä ja juustovoileipiä. Sänkyyn kaaduttuani nukahdin välittömästi - erittäin väsyneenä, mutta erittäin onnellisena.
Kaiken kaikkiaan siis aivan huippukokemus. Kevyesti hienoin keikka, millä olen ikinä ollut. Ja Veeralle toodella iso kiitoshali koko päivästä, oli ihan mahtavaa! Ei olisi ollut puoliksikaan niin hauskaa jos sä et olisi ollut mukana <3
ps. Oli hienoa, kun ihmisten välillä vallitsi jonkinlainen yhteishenki keikan aikana, mutta pari kertaa muutamien ihmisten käytös pisti kyllä ihmettelemään. Siitä lisää huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti